Työn tarjoaminen on ilo ja etuoikeus

Kehysneuvottelujen yhteydessä keskusteltiin paljon pienten ja PK-yritysten tilanteesta, mahdollisuuksista rekrytoida ja irtisanoa, ja toisaalta mitä se tarkoittaa työnhakijan kannalta.  Yrittäjät yrityksineen ovat meille Aito Säästöpankissa tärkeitä. Isot pankit ovat vetäytyneet PK-sektorilta, mutta meille PK-yritykset yrittäjineen ovat asiakkaita, joiden henkilökohtaiseen palveluun panostamme – yrittäjän luotettavana kumppanina ja sparrikaverina kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Tuoreessa luottamustehtävässäni Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjävaltuuskunnassa finanssialan edustajana yritysten henkilöstöasiat ovat puhuttaneet tietysti myös.

Ymmärrän hyvin yrittäjien huolia rekrytointiin liittyen. Uuden työntekijän palkkaaminen on pienelle tai keskisuurelle yritykselle merkittävä investointi ja iso riski. Rekrytointi, haastattelut, perehdytys ja kaikki muu prosessiin liittyvä maksaa, eikä rekrytoinnin onnistumisesta ole takeita.

Kun nyt viisikymppisen näkökulmasta katson nuorten työnhakijoiden tilannetta, haluan sanoa: etsikää pelotta näytön paikkoja! Työpaikkoihin on paljon hakijoita ja kaikki hyvät tekijät eivät mitenkään voi tulla valituiksi. Uskon että jos työllistäminen helpottuu, yhä useampi voi saada mahdollisuuden osoittaa osaamisensa. On hienoa, jos uraansa vasta rakentava voi tarttua lyhyempäänkin työpätkään ja kerätä kokemusta. Samalla madaltuu yrittäjien kynnys etsiä uutta osaamista ja uskon, että sitä kautta pysyviäkin työpaikkoja syntyy lisää.

Aito Säästöpankki on harvinainen pankki, koska meillä työpaikat lisääntyvät. Tiedän miten upeaa on päästä tarjoamaan työntekijälle työpaikka. Se tuntuu hienolta, ihan jokainen kesätyö- ja harjoittelupaikka tai uuden konttorin avaaminen ja sen tarjoamat uudet työpaikat. Joka vuosi pääsemme mukaan käynnistämään usean nuoren urapolkua konttoreissamme: tänä vuonna tämä mahdollisuus aukeaa 16 kesätyöntekijälle.

Samaa iloa kokevat yrittäjät – ja toisaalta kantavat suurta huolta yrityksensä ja työntekijöidensä tilanteesta. Joten kaikki askelet, jotka johtavat työn tarjoamisen helpottamiseen, ovat askeleita oikeaan suuntaan.

Pirkko Ahonen

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjävaltuuskunnan jäsen ja Aito Säästöpankin toimitusjohtaja.

Nousukausi vasta alkamaisillaan Suomen asuntomarkkinoilla

Suomen asuntomarkkinat ovat kasvaneet tänä vuonna ennustettua hitaammin. Käytettyjen asuntojen kauppamäärissä ei ole vielä tapahtunut suuria muutoksia viime vuosiin verrattuna. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesalan mukaan vasta nyt makrotalouden mittarit alkavat olla siinä asennossa, jolloin asuntokaupassa voi alkaa näkyä selkeää vilkastumista. Vaikka Suomen talouden noususuhdanne on alkanut ja kuluttajien odotukset ovat korkeammalla kuin aikoihin, ihmiset haluavat nähdä muutoksen omassa taloudessaan ennen kuin alkavat toteuttaa asunnonvaihtotoiveitaan.

Vesalan mukaan kuluttajaluottamusindeksi on noussut vuodessa merkittävästi. Se kertoo kuluttajien odotusilmapiirin muutoksesta tunnetasolla. Asunnonostoaikeet ovat elpyneet huomattavasti hitaammin. Asunnonvaihto tai uuden asunnon ostaminen on iso henkilökohtainen järkipäätös, johon oma työtilanne, tulot ja varmuus tulevaisuudesta vaikuttavat. Kun taloudessa alkaa mennä paremmin, tulee ensimmäinen kasvusykäys tuottavuuden kasvun kautta. Kotitalouksen tilanne alkaa kuitenkin parantua vasta työttömyyden selkeän laskun myötä. Suomessa työllisyyden paraneminen on ottamassa kiihdytysvauhtia. Siksi olemme vasta nyt parempien asuntomarkkina-aikojen kynnyksellä.

Vesalan mukaan työllisyys ja muuttoliike ovat asuntojen hintojen keskeisiä selittäjiä. Mitä parempi työllisyys ja korkeampi väestön nettolisäys, sitä suotuisammin asuntojen hinnat kehittyvät. Tämä pätee kaikkialla Suomessa.

Suomen asuntomarkkinat ovat terveet ja vakaalla pohjalla

Vaikka kasvu on toistaiseksi ollut odotettua hitaampaa, näyttää asuntomarkkinatilanteemme kaikin puolin hyvältä. Kuluttajien luottamuksen vahvistumisesta kertoo sekin, että asuntolainoja on otettu 2 % enemmän kuin vuosi sitten. Myös ihmisten varallisuus on tämän vuosikymmenen aikana kasvanut, ja kotitalouksilla on velkaa tuloihin nähden aiempaa vähemmän.

Toisin kuin Ruotsissa tai Norjassa, asuntokuplan aineksia ei Suomessa ole nähtävissä. Meillä tulot ovat nousseet asuntojen hintoja selvästi enemmän. Sen sijaan vuokra-asuntomarkkinoillamme muhii pommi. Erityisesti kaupunkien pienten asuntojen vuokrat ovat karanneet pilviin. Tulot ja asuntojen hinnat ovat jääneet kauas vuokrien nousuvauhdista. Vaikka tiedämme asenteiden muuttuneen vuokralla asumista kohtaan, niin eihän ole mitään järkeä maksaa niin korkeaa vuokraa, jolla saa hankittua itselleen oman kodin. Vuokrien noususuhde ei voi jatkua enää pitkään.

Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, meillä asuntojen hintakehitys sekä asuntojen hintakehitys suhteessa tuloihin on kehittynyt erittäin maltillisesti. Asuntomarkkinamme toimivat muutenkin eri periaatteella kuin esimerkiksi Ruotsissa, joissa asuntolainat ovat aina asuntokohtaisia ja keskimäärin 50–60 vuoden lainoista maksetaan vain korkoja. Pisimmillään siellä laina-ajat voivat olla jopa 125 vuotta.

Jukka Rantanen

Kirjoittaja on Sp-Koti Oy:n toimitusjohtaja. Sp-Koti on Säästöpankkiryhmään kuuluva kiinteistönvälitysketju, joka toimii franchising-pohjalta ja palvelee asiakkaita yli 55 toimipisteessä eri puolilla Suomea.