Joulu – rahan kiireisin aika

Joulukuussa raha liikkuu. Ensin Verohallinto jakaa sitä kuun alussa kansalaisille monta miljoonaa. Itseasiassa vuonna 2017 lähes 2,5 miljardia euroa lähti palautuksia takaisin kuluttajille. Sitten heti perään rakkaan isänmaamme syntymäpäivä saa jo rahan liikkumaan meidän tileiltä toiseen suuntaan. Tukat, kukat, mekot ja puvut; niin ne eurot palaa.

Ja kun näistä ollaan selvitty, niin alkaa se todellinen rahanmeno. Me suomalaiset lähetämme useita kymmeniä miljoonia joulukortteja, ostamme yli miljoona joulukuusta, hankimme n. 6 miljoonaa kiloa kinkkua ja käytämme keskimäärin 300 euroa lahjoihin per henki. Kuulostaa aika hyvältä, kansantalouden kannalta siis.

Toisaalta kuulostaa myös aika kalliilta. Toki kukin meistä rakentaa oman näköisensä joulun, mutta edellä mainitut ovat Tilastokeskuksen julkaisemat vuoden 2016 joulun tunnusluvut. Jouluun panostetaan ja joulu saa näkyä.

Näin perheenäitinä joulu tuntuu paikoittain jopa ahdistavalta. Lapsien pitkät toivelistat ja ruokaa notkuvat pöydät mielessä kuljen viikkokausia. Hiki otsalla. Nyt, kun aattoon on enää vajaa kaksi viikkoa aikaa, alkaa stressi nousta siitä ettei stressiä ole vielä yhtään.

Stressi saattaa olla joulunaikaan monillekin tuttu tunne. Joulukuussa kun elämä kuitenkin jatkaa kulkuaan ja laskutusohjelmat tuottavat maksettavaa vaikka kuinka olisi lahjojakin ostettavana. Jos Säästämisbarometrin mukaan vain osa suomalaisista säästää säännöllisesti, niin miten ne kaikki muut hoitavat joulunajan kulut?

Aina puhutaan eläkepäiviin varautumisesta, ensiasunnon ostoon säästämisestä ja varapuskurin pitämisestä yllättäviä menoja varten, mutta kai jouluakin varten olisi hyvä hieman säästää. Sillä saattaisi säästää myös hieman itseään.

Ne veronpalautukset toimivat varmaan monille tässä vaiheessa vuotta arjen pelastajana, mutta säästömuotona se ei ole ehkä kuitenkaan kaikista kannattavin. Kun säästämisen on aloittanut jo ennen joulua, niin uusi vuosikin on helpompaa aloittaa uusilla, suurilla säästösuunnitelmilla!

Jouluterkuin

Annamari ja koko Kauppakadun konttorin väki

Annamari Yläpoikelus

Kirjoittaja on kahden lapsen äiti ja palveluneuvoja Kauppakadun konttorista. 

Rikastuminen ei kiinnosta suomalaisia – raha patjan alla on suomalaisesta parempi kuin raha töissä

Suomalaiset eivät ole kiinnostuneita sijoittamisesta tai säästämisestä, kertoo Säästöpankkiryhmän teettämä valtakunnallinen Säästämisbarometri 2017. Vaikka oman talouden tulevaisuus nähdään aiempaa valoisampana, suuri osa kokee säästämisen suurimmaksi esteeksi heikon henkilökohtaisen taloudellisen tilanteen. Samalla kuitenkin 68 prosenttia säästämisen tai sijoittamisen aloittaneista on tyytyväisiä päätökseensä.

Säästöpankkien teettämä valtakunnallinen Säästämisbarometri 2017 maalaa karun kuvan suomalaisten suhtautumisesta sijoittamisen ja säästämisen eri muotoihin: ei kiinnosta. Kaikkein tutuimpienkaan muotojen kohdalla kiinnostus ei päätä huimaa: omistusasunnosta sijoitusmuotona on kiinnostunut vain 38 prosenttia vastaajista ja perinteisestä säästötilistä 35 prosenttia. Osakesijoittamisesta kiinnostuneita on puolestaan vain 21 prosenttia. Tampereen talousalueella vastaavat luvut ovat hieman korkeampia: omistusasunto sijoitusmuotona kiinnostaa 39 prosenttia, säästötili 34 prosenttia ja osakesijoittaminen 23 prosenttia vastaajista.

Vähäinen kiinnostus sijoittamiseen ja säästämiseen näkyy myös siihen käytettävistä summista. 70 prosenttia vastaajista säästää tai sijoittaa alle 100 euroa kuukaudessa. Luvussa ovat mukana 18 prosenttia vastaajista, jotka eivät säästä lainkaan. Säästämisen tai sijoittamisen aloittaneiden kohdalla tunteet ovat kuitenkin selkeät: 68 prosenttia on melko tai erittäin tyytyväisiä päätökseensä. Tampereella ei ollenkaan tai korkeintaan 100 euroa kuussa säästäviä on hieman vähemmän, 66 prosenttia. Tyytyväisyys sijoituspäätökseen on myös muuta Suomea vahvempaa, sillä 71 prosenttia on ollut valintaansa tyytyväisiä.

Osittain kiinnostuksen puutetta aiheuttaa varmasti horjunut luotto pankkeihin, mutta samalla barometrin tulokset kertovat myös siitä, että emme ole osanneet puhua säästämisestä ja sijoittamisesta kiinnostavasti ihmisten kielellä. Henkilökohtaiset taloudelliset tilanteet toki vaihtelevat, mutta on meidän tehtävämme yhdessä asiakkaan kanssa katsoa kullekin sopiva säästämisen muoto. Nämä voivat olla kuitenkin jokaisen juttuja.


Epävarmuus omasta taloudesta estää säästämisen

Uutiset talouden kohentumisesta heijastuvat myös Säästämisbarometrin tuloksiin: kun vuonna 2014 vastaajista 24 prosenttia uskoi taloutensa kohentuvan seuraavan 12 kuukauden aikana, vuonna 2017 osuus sekä koko maassa että Tampereen seudulla oli kasvanut 37 prosenttiin. Talouden kohentumisesta kertoo myös usko asuntojen hintojen nousuun: 67 prosenttia Tampereen seudulla asuvista uskoo asuntojen hintojen nousevan, muualla Suomessa sama luku on kymmenen prosenttia vähemmän (57 %).

Positiivisista talousuutisista ja kasvaneista odotuksista huolimatta vastaajat kokivat suurimpien säästämisen esteiden olevan omaan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät seikat. Niistä vastaajista, jotka eivät ole säästäneet eivätkä aikoneet aloittaa, puolet kertoi syyksi pienet tulot. Tampereen alueella pienet tulot olivat säästämisen esteenä 47 prosentilla vastaajista.

Osittain haluttomuus sijoittamista ja säästämistä kohtaan voi johtua myös eri sijoitus- ja säästämismuotojen vähäisestä tunnettuudesta. Monet tuntevat säästötilin ja omistusasunnon, mutta esimerkiksi pörssiosakkeiden kohdalla 60 prosenttia vastaajista kertoi tuntevansa sijoitusmuodon vain vähän tai ei lainkaan. Yleisesti eri säästämis- ja sijoitusmuotojen tuntemus Tampereen alueella on kauttaaltaan hieman parempi kuin muualla Suomessa: 59 prosenttia vastaajista tuntee pörssiosakkeet vain vähän tai ei lainkaan. Parempi tietämys ei kuitenkaan näy monimutkaisempien ja riskillisempien säästö- ja sijoitusmuotojen kiinnostavuuden nousuna; sen sijaan Tampereen alueella ollaan kiinnostuneempia esimerkiksi määräaikaisista talletuksista (21%) kuin muualla Suomessa (15 %).

Me Aito Säästöpankissa haluamme auttaa ihmisiä ymmärtämään talousasioita. Yhdessä voimme myös hälventää pelkoja ja ennakkoluuloja, joita sijoittamiseen ja säästämiseen liittyy. Avoimesta keskustelusta lähtee parempi ymmärrys.

Myös säästökohteet vaihtelevat: 45 prosenttia Tampereen alueella asuvista säästää pahan päivän varalle, muualla Suomessa osuuden ollessa 56 prosenttia. Tampereen alueella säästetään myös jälkipolville vähemmän kuin valtakunnallisesti. Tampereen alueella lapsille tai lapsenlapsille säästää vain 9 prosenttia vastaajista, kun muualla Suomessa vastaava luku on 15 prosenttia.

Ja koska elämää ei kiinnosta meidän suunnitelmat, kannattaa jokaisen varautua ja vaurastua uutuustuotteemme Säästöpankki Elämänvaran avulla. Saat yhdellä tuotteella vakavan sairauden turvan sekä säästät rahaa tuleviin unelmiisi. Ole yhteydessä Säästöpankkiireihimme, koska meitä sinun elämäsi kiinnostaa – niin myötä kuin vastoinkäymisissä.

Pirkko Ahonen Kirjoittaja toimii Aito Säästöpankin toimitusjohtajana.

Säästöpankin teettämä Säästämisbarometri toteutettiin syyskuussa 2017 internet-haastatteluina. Haastatteluihin osallistui 1599 18-69 -vuotiasta vastaajaa ympäri Suomen. Tampereen talousalueella vastaajia oli 146.