Lasten ajatuksia rahasta

”No se on, on…. öööö, KULTAA!!” –vastasi viisivuotias, kun kysyin häneltä, että tietääkö hän mitä raha on.

Ensin ajattelin, että voi rähmä kuinka huonosti olenkaan opettanut raha-asioita lapselleni! Mutta hetken vastausta maisteltuani mietin, että oikeassahan hän oli. Kultahan on varsin vanha rahankäyttöväline ja myös rahan valmistamiseen käytetty aine. Vaikka lapseni tuskin näitä yksityiskohtia tiesi, hän kuitenkin osasi yhdistää asiat lapsenmielisesti oikein.

Jatkoimme keskustelua ja kysyin, tietääkö hän mistä rahaa saa. Tähän kysymykseen tuli vastaus niin nopeasti, että hän on tainnut olla kuulemassa minun ja pikkusiskonsa keskusteluja siitä että ”miksi äiti menee töihin”, koska osasi heti nimetä, että töistähän sitä palkkaa eli rahaa saa. Tarkensi vielä, että hän voi saada rahaa, jos tekee paljon töitä ja auttaa kotitöissä, eli perimmäinen ajatus rahan ansaintapolitiikkaan on saatu iskostumaan häneen. Jes!

Sitten kun kysyin, että mitä sillä rahalla sitten saa, niin vastaukset lenteli mailoista kenkiin ja leluihin, mutta sitten lamppu syttyi jälleen ja hän kiljahti ”ruokaa, ruoka on kaikista tärkeintä koska siitä saa proteiinia”. Onkohan mamman rahkahömpötykset olleet liikaa tapetilla tässä alkuvuoden aikana…

Toinenkin konttorimme saman ikäinen asiakas tiesi kertoa faktoja rahasta. Hän mainitsi, että rahaa saa palkkioksi, kun tekee tosi hienosti töitä. Ja tiesi myös, että raha on se väline, jolla kaupassa maksetaan.

Eli tänä vuonna kuusi vuotta täyttävät ovat koko lailla hyvin kärryillä peruskuviosta rahan suhteen. Ja tästä kun siirrytään heidän kanssaan kohti koulumaailmaa, niin talouskasvatus tulee entistä isompaan rooliin, koska niin kulut kuin nälkäkin kasvavat syödessä.

Myös kollegani kohta neljävuotias poika on jo hoksannut taloudenpidon tärkeimmän puolen eli säästämisen, koska hänen mukaansa rahaa tulee Säästöfantista ja sinne sitä kuuluu myös laittaa. Upea ajatusmalli.

Toinen lähes saman ikäinen sanoi, että kassastahan sitä rahaa saa ja niinhän täällä meillä Aito Säästöpankissa saakin. Oikeassa oli hänkin.

Lapsi seuraa esimerkkiä ja tekee niin kuin aikuinen tekee, ei siis välttämättä aina niin kuin aikuinen pyytää tekemään. Jos me sammutamme valot huoneesta jossa kukaan ei oleile, todennäköisesti lapsikin alkaa näin tekemään jossain vaiheessa. Kun minä tipautan säästölippaaseen omat kolikkoni, lapsikin haluaa tehdä samoin. Ja kun kerron säästäneeni esim. uuteen laukkuun ja iloitsen sen hankkimisesta, niin lapsikin haluaa ostaa säästöillään jotain itselleen iloa tuovaa. Opetus menee perille ihan puolivahingossa.

Yksi asia ei kuitenkaan ole vielä mennyt esimerkinkään kautta läpi, nimittäin ne vaatteet kyllä jäävät lattialle vaikka keräisin ne käsilläni kävellen heidän katsoessaan. Mutta uskon tähän esimerkin voima teoriaan kuitenkin niin paljon, että en suostu luovuttamaan, vielä.

Esimerkkejä, leikkejä ja keskustelua. Niiden avulla opetamme lapsillemme kaikki muutkin asiat, niin miksi emme opettaisi myös raha-asioita heille – jo nyt. Ja jos kaipaat jeesiä talouskasvattajan polullesi, niin nyt siihen on mahdollisuus saada vinkkejä suoraan aiheen asiantuntijalta, varallisuusvalmentaja Nina Nordlundilta.  Tsekkaa siis huhtikuussa Tampereella järjestettävä Lapset ja raha – Talouskasvatuksen ABC -tapahtumamme!

Annamari Yläpoikelus

Kirjoittaja on kahden lapsen äiti ja palveluneuvoja Kauppakadun konttorista. 

Joskus se on vain Tahdosta kiinni! 

Uusi vuosi alkaa aina säntäilyllä joka suuntaan. Ajatukset nollaantuvat ja ihan kuin kaikki alkaisi taas alusta. Ja juurikin tästä syystä suunnitelmat, tavoitteet ja toiveet on helppoa asettaa uusille uomille, koska ollaan ikään kuin lähtöruudussa. 

 

Minäkin aloitin vuoden taas täydellä tohinalla. Se on tuttu juttu, koska niin käy yleensä aina tammikuun alussa. Ja joskus myös helmi- ja maaliskuunkin alussa. Jääkaapissa tilaa vie hedelmät, idut, salaatit ja rahkat. Googlaan joogaohjeita ja järjestelen urheiluvaatteeni. Teen listoja ja asetan tavoitteita urheilulle. Tänä vuonna yllätin itseni ja tein listan myös säästämiselle.

 

Vuosi 2018 tuo mukanaan uuden ajatuksen; ”Tahdon enemmän”. Mitä asioita oikeasti haluan ja mitä tarvisen = mitä tahdon!

 

Minä tahdon enemmän helppoja aamuja, kuivia kelejä, hyviä kirjoja ja elokuvia. Tahdon enemmän ei-kaatuneita maitomukeja, pitkiä yöunia ilman heräilyjä ja sopua viisi- ja kaksivuotiaiden lasteni välille, koska kun tahtoikä ja tahtotila kohtaavat aamutuimaan soppa on valmis ja äidin tahtomiset murenee eteisen lattialle.

 

Tahdon myös enemmän aikaa ystäville ja lepäämiselle. Tahdon enemmän valoa, enkä jätä yhtään tahtoa pimeydelle. Pimeys saisi nyt jatkaa matkaansa eikä tarvitsisi ihan heti juhannuksen jälkeen tulla takaisin. 

 

Viimeisenä tuli mieleen omiin säästötavoitteisiin liittyvä juttu. Tahdon tahtoa vähemmän. Se voisikin nousta tämän vuoden kantavaksi voimaksi. Tein siis listan johon naamioin tämän vuoden merkittävimmät hankintahaaveet säästätavoitteiksi, jolloin olen organisoinut aivoni oikein. Kuulostaa aika hyvältä, eikö? Nyt pitää vaan toivoa etten saa puhuttua itseäni ulos tästä, koska olen siinä hommassa erittäin pätevä. 

 

Toisaalta tahtomiselle pitää antaa tilaa, koska sen kautta voi tapahtua ihmeitä. Se tahto pitää vain osata kanavoida oikein.

Mitä sinä tahdot tänä vuonna enemmän? Ilmaise se meille kaikille, kirjoita tahtosi ja #tahdoenemmän. 

 

”Hyvä tahto on taitava rakennusmestari”

-Sylvi Kekkonen

 

Ihanaa tuiskuista helmikuuta,

 

Annamari

Annamari Yläpoikelus

Kirjoittaja on kahden lapsen äiti ja palveluneuvoja Kauppakadun konttorista. 

Joulu – rahan kiireisin aika

Joulukuussa raha liikkuu. Ensin Verohallinto jakaa sitä kuun alussa kansalaisille monta miljoonaa. Itseasiassa vuonna 2017 lähes 2,5 miljardia euroa lähti palautuksia takaisin kuluttajille. Sitten heti perään rakkaan isänmaamme syntymäpäivä saa jo rahan liikkumaan meidän tileiltä toiseen suuntaan. Tukat, kukat, mekot ja puvut; niin ne eurot palaa.

Ja kun näistä ollaan selvitty, niin alkaa se todellinen rahanmeno. Me suomalaiset lähetämme useita kymmeniä miljoonia joulukortteja, ostamme yli miljoona joulukuusta, hankimme n. 6 miljoonaa kiloa kinkkua ja käytämme keskimäärin 300 euroa lahjoihin per henki. Kuulostaa aika hyvältä, kansantalouden kannalta siis.

Toisaalta kuulostaa myös aika kalliilta. Toki kukin meistä rakentaa oman näköisensä joulun, mutta edellä mainitut ovat Tilastokeskuksen julkaisemat vuoden 2016 joulun tunnusluvut. Jouluun panostetaan ja joulu saa näkyä.

Näin perheenäitinä joulu tuntuu paikoittain jopa ahdistavalta. Lapsien pitkät toivelistat ja ruokaa notkuvat pöydät mielessä kuljen viikkokausia. Hiki otsalla. Nyt, kun aattoon on enää vajaa kaksi viikkoa aikaa, alkaa stressi nousta siitä ettei stressiä ole vielä yhtään.

Stressi saattaa olla joulunaikaan monillekin tuttu tunne. Joulukuussa kun elämä kuitenkin jatkaa kulkuaan ja laskutusohjelmat tuottavat maksettavaa vaikka kuinka olisi lahjojakin ostettavana. Jos Säästämisbarometrin mukaan vain osa suomalaisista säästää säännöllisesti, niin miten ne kaikki muut hoitavat joulunajan kulut?

Aina puhutaan eläkepäiviin varautumisesta, ensiasunnon ostoon säästämisestä ja varapuskurin pitämisestä yllättäviä menoja varten, mutta kai jouluakin varten olisi hyvä hieman säästää. Sillä saattaisi säästää myös hieman itseään.

Ne veronpalautukset toimivat varmaan monille tässä vaiheessa vuotta arjen pelastajana, mutta säästömuotona se ei ole ehkä kuitenkaan kaikista kannattavin. Kun säästämisen on aloittanut jo ennen joulua, niin uusi vuosikin on helpompaa aloittaa uusilla, suurilla säästösuunnitelmilla!

Jouluterkuin

Annamari ja koko Kauppakadun konttorin väki

Annamari Yläpoikelus

Kirjoittaja on kahden lapsen äiti ja palveluneuvoja Kauppakadun konttorista. 

Tuplaa veronpalautuksesi

Elämme odotuksen aikaa. Pikkuväki odottaa joulupukkia, vähän varttuneemmat taas veronpalautuksia. Veronpalautukset kilahtavat tänäkin vuonna tileille tiistaina 5.12., juuri sopivasti joululahjaostoksia varten. Mutta oletko ajatellut, että joululahjaostosten lisäksi osan veronpalautuksista voisi myös sijoittaa – joko hyvän tai pahan päivän varalle?

Mihin veronpalautukset sitten voisi sijoittaa? Tässä muutama vinkki:

Säästövakuutus. Sinulla on yksi elämä, ja sen varrella monta unelmaa. Kun yksi unelma täyttyy, Säästövakuutuksen avulla voit jatkaa säästämistä seuraavaan. Voit kerryttää säästöjä pikku hiljaa tai isommalla panoksella kerrallaan. Säästövakuutuksella voit säästää itselle tai läheiselle ja vakuutuksen sisällä muokkaat helposti sijoituskohteitasi ilman kuluja ja veroseuraamuksia. Säästövakuutus mahdollistaa myös pääoman verottomat nostot.

Rahastot. Säästöpankin rahastot ovat erityisen kiinnostavia sijoituskohteita. Rahastomme menestyvät hyvin vertailuissa ja useat rahastoistamme ovat saaneet tunnustusta myös kansainvälisesti. Rahastosäästäminen on joustava tapa kerryttää varoja ja sjoituskohteet pääset valitsemaan laajasta valikoimasta tuottotavoitteesi ja riskinsietokykysi mukaan. Ja mikä parasta, salkunhoitajamme seuraavat sijoituskohteita ja analysoivat markkinoita puolestasi!

Säästöpankki Elämänvara. Säästöpankki Elämänvara on täysin uudenlainen vakuutus, joka yhdistää säästämisen ja vakavan sairauden turvan. Siihen sisältyy joustavasti maksettava säästöosa, eli kapitalisaatiosopimus, ja edullinen vakavan sairauden vakuutus, josta saat turvaa kolmeen yleisimpään vakavaan sairauteen: syöpään, sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen. Säästöjäsi voit nostaa kerralla enemmän tai kuukausittain.

Ja sitten katseet ensi vuoteen. Liiallinen ennakkoveron maksaminen ei ole välttämättä se järkevin tapa säästää, sillä valtio maksaa palautuksille vain 0,5 prosentin koron. Jos sen sijaan lasket veroprosenttisi heti alkuvuodesta oikein ja säästät koko vuoden ajan palautussumman verran rahastoon, varoillesi ehtii kertyä mukavasti tuottoa.

Jos taas maltat jättää tällä tavalla säästöön kertyneet rahat käyttämättä seuraavan joulun tullen ja säästät vielä toisenkin vuoden, puhutaan jo paljon isommista summista.

Pia Liinavuori

Kirjoittaja toimii Aito Säästöpankissa sijoituspäällikkönä ja aikoo tehdä veronpalautuksellaan lisäsijoituksia rahastosalkkuunsa. Täysi-ikäisille lapsilleen hän suosittelee sijoittamista Säästöpankki Elämänvaraan.

Rikastuminen ei kiinnosta suomalaisia – raha patjan alla on suomalaisesta parempi kuin raha töissä

Suomalaiset eivät ole kiinnostuneita sijoittamisesta tai säästämisestä, kertoo Säästöpankkiryhmän teettämä valtakunnallinen Säästämisbarometri 2017. Vaikka oman talouden tulevaisuus nähdään aiempaa valoisampana, suuri osa kokee säästämisen suurimmaksi esteeksi heikon henkilökohtaisen taloudellisen tilanteen. Samalla kuitenkin 68 prosenttia säästämisen tai sijoittamisen aloittaneista on tyytyväisiä päätökseensä.

Säästöpankkien teettämä valtakunnallinen Säästämisbarometri 2017 maalaa karun kuvan suomalaisten suhtautumisesta sijoittamisen ja säästämisen eri muotoihin: ei kiinnosta. Kaikkein tutuimpienkaan muotojen kohdalla kiinnostus ei päätä huimaa: omistusasunnosta sijoitusmuotona on kiinnostunut vain 38 prosenttia vastaajista ja perinteisestä säästötilistä 35 prosenttia. Osakesijoittamisesta kiinnostuneita on puolestaan vain 21 prosenttia. Tampereen talousalueella vastaavat luvut ovat hieman korkeampia: omistusasunto sijoitusmuotona kiinnostaa 39 prosenttia, säästötili 34 prosenttia ja osakesijoittaminen 23 prosenttia vastaajista.

Vähäinen kiinnostus sijoittamiseen ja säästämiseen näkyy myös siihen käytettävistä summista. 70 prosenttia vastaajista säästää tai sijoittaa alle 100 euroa kuukaudessa. Luvussa ovat mukana 18 prosenttia vastaajista, jotka eivät säästä lainkaan. Säästämisen tai sijoittamisen aloittaneiden kohdalla tunteet ovat kuitenkin selkeät: 68 prosenttia on melko tai erittäin tyytyväisiä päätökseensä. Tampereella ei ollenkaan tai korkeintaan 100 euroa kuussa säästäviä on hieman vähemmän, 66 prosenttia. Tyytyväisyys sijoituspäätökseen on myös muuta Suomea vahvempaa, sillä 71 prosenttia on ollut valintaansa tyytyväisiä.

Osittain kiinnostuksen puutetta aiheuttaa varmasti horjunut luotto pankkeihin, mutta samalla barometrin tulokset kertovat myös siitä, että emme ole osanneet puhua säästämisestä ja sijoittamisesta kiinnostavasti ihmisten kielellä. Henkilökohtaiset taloudelliset tilanteet toki vaihtelevat, mutta on meidän tehtävämme yhdessä asiakkaan kanssa katsoa kullekin sopiva säästämisen muoto. Nämä voivat olla kuitenkin jokaisen juttuja.


Epävarmuus omasta taloudesta estää säästämisen

Uutiset talouden kohentumisesta heijastuvat myös Säästämisbarometrin tuloksiin: kun vuonna 2014 vastaajista 24 prosenttia uskoi taloutensa kohentuvan seuraavan 12 kuukauden aikana, vuonna 2017 osuus sekä koko maassa että Tampereen seudulla oli kasvanut 37 prosenttiin. Talouden kohentumisesta kertoo myös usko asuntojen hintojen nousuun: 67 prosenttia Tampereen seudulla asuvista uskoo asuntojen hintojen nousevan, muualla Suomessa sama luku on kymmenen prosenttia vähemmän (57 %).

Positiivisista talousuutisista ja kasvaneista odotuksista huolimatta vastaajat kokivat suurimpien säästämisen esteiden olevan omaan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät seikat. Niistä vastaajista, jotka eivät ole säästäneet eivätkä aikoneet aloittaa, puolet kertoi syyksi pienet tulot. Tampereen alueella pienet tulot olivat säästämisen esteenä 47 prosentilla vastaajista.

Osittain haluttomuus sijoittamista ja säästämistä kohtaan voi johtua myös eri sijoitus- ja säästämismuotojen vähäisestä tunnettuudesta. Monet tuntevat säästötilin ja omistusasunnon, mutta esimerkiksi pörssiosakkeiden kohdalla 60 prosenttia vastaajista kertoi tuntevansa sijoitusmuodon vain vähän tai ei lainkaan. Yleisesti eri säästämis- ja sijoitusmuotojen tuntemus Tampereen alueella on kauttaaltaan hieman parempi kuin muualla Suomessa: 59 prosenttia vastaajista tuntee pörssiosakkeet vain vähän tai ei lainkaan. Parempi tietämys ei kuitenkaan näy monimutkaisempien ja riskillisempien säästö- ja sijoitusmuotojen kiinnostavuuden nousuna; sen sijaan Tampereen alueella ollaan kiinnostuneempia esimerkiksi määräaikaisista talletuksista (21%) kuin muualla Suomessa (15 %).

Me Aito Säästöpankissa haluamme auttaa ihmisiä ymmärtämään talousasioita. Yhdessä voimme myös hälventää pelkoja ja ennakkoluuloja, joita sijoittamiseen ja säästämiseen liittyy. Avoimesta keskustelusta lähtee parempi ymmärrys.

Myös säästökohteet vaihtelevat: 45 prosenttia Tampereen alueella asuvista säästää pahan päivän varalle, muualla Suomessa osuuden ollessa 56 prosenttia. Tampereen alueella säästetään myös jälkipolville vähemmän kuin valtakunnallisesti. Tampereen alueella lapsille tai lapsenlapsille säästää vain 9 prosenttia vastaajista, kun muualla Suomessa vastaava luku on 15 prosenttia.

Ja koska elämää ei kiinnosta meidän suunnitelmat, kannattaa jokaisen varautua ja vaurastua uutuustuotteemme Säästöpankki Elämänvaran avulla. Saat yhdellä tuotteella vakavan sairauden turvan sekä säästät rahaa tuleviin unelmiisi. Ole yhteydessä Säästöpankkiireihimme, koska meitä sinun elämäsi kiinnostaa – niin myötä kuin vastoinkäymisissä.

Pirkko Ahonen Kirjoittaja toimii Aito Säästöpankin toimitusjohtajana.

Säästöpankin teettämä Säästämisbarometri toteutettiin syyskuussa 2017 internet-haastatteluina. Haastatteluihin osallistui 1599 18-69 -vuotiasta vastaajaa ympäri Suomen. Tampereen talousalueella vastaajia oli 146.

Äitiyslomalta takaisin työelämään

Rauhalliset ja venyvät aamut, jatkuva siivoaminen ja sylin tarjoaminen. Nuo ajatukset tulevat ensimmäisenä mieleen lasten kanssa kotona viettämästäni 2,5 vuodesta. Totta kai päiviin kuului myös paljon riitojen selvittelyä ja leikkimistä, laulamista sekä pukemista. Kuravaatteet, välivaatteet, ulkovaatteet, sisävaatteet, märät vaatteet ja siistit vaatteet. Niiden kanssa pelasin ja pelaan toki edelleen koko ajan. Nöyrimmät kiitokseni osoitan meidän kuivausrummulle.

Elämä kotona lasten kanssa oli ihanaa, mutta samalla paikka paikoin hermoja raastavaa. Hermoja raastoi usein myös pikaisesti tililläni pyörähtäneet muutaman euroset, joita sinä aikana ”tienasin”. Olin kyllä säästänyt töissä olessani äippälomaa varten, mutta jatkuva haluni muutokseen ja rakkauteni puutarhaa kohtaan söivät säästöni kovin nopeasti.

Säästäminen siinä ”lomaillessani” oli koko ajan käynnissä, toki kovin pienimuotoisesti, mutta tärkeänä sitä pidin silti, koska tuleva pieni eläkkeeni kärsi ison kolauksen, kun olin kotona yli kaksi vuotta. Mutta rehellisyyden nimissä voin kertoa, että ne säästöön menneet roposet eivät kyllä minun eläkepäiviä näe.

Eli nyt kun kuulun taas palkansaaja talouden piiriin, niin säästäminen alkaa todenteolla.

Edellä mainitsin kaikkia erilaisia vaatekertoja joiden kanssa pikkulasten vanhemmat viettävät aikaansa. Ja toinen rehellinen fakta on se, että kaikki mikä on tarkoitettu lapsille, on kallista. Tänä päivänä tosin moni lastenvaate vaihtaa käytettynä omistajaa pientä korvausta vastaan. Ja se on tietenkin varsin hyvä asia monelta kantilta katsottuna. Itse olen kuitenkin usein muistanut tukea Suomen kansantaloutta ostamalla vaatteet uutena.  Mutta varsinkin viisi vuotiaalle pojalle on järkevämpää ostaa käytettynä vaatetta ja kenkiä, kuin tukea kansantaloutta, koska kaikki rikkuu n. 4,5 viikon sisällä. Polviliuku ja kengän kärjillä pyöräillessä jarruttaminen on parasta mitä voi olla, ainakin sen vaatteen käyttäjän mielestä, ja ehkä vain ja ainoastaan hänen mielestä. Olen siis sekakäyttäjä, ostan sekä uutta, että vanhaa.

Ne rahat jotka säästän tietyillä vaatehankinnoilla aion nyt, kun se on taas mahdollista, laittaa lapsille säästöön. Vaikka ensiarvoisen tärkeää on säästää omia reissuja (ai niin ja sitä eläkettä) varten, niin katson myös hieman nenääni pidemmälle ja säästän lapsien ajokortteja ja ylppäreitä ajatellen heillekin kuukausittain.

Rahastosäästäjä olen ollut jo vuosia. Aloitin sen siitä mitään ymmärtämättä jo ennen kuin tulin pankkiin töihin. Se on tällaiselle rahan liikkeelle saavalle ihmiselle hyvä tapa, koska sujahtaa säästöön ihan itsellään ja mikä parasta, sieltä saa hyvää tuottoa lyhyelläkin aikavälillä. Joskus meinaan säästöaika ei ehtinyt pitkäksi venyä, kun piha piti kääntää uusiksi ja tai pikkuinen autoni vaati remonttia. Onnekseni kuitenkin olin säästänyt.

Lapsien kohdalla vaatteet ei suinkaan ole se ainut kuluerä. Päivähoitomaksut vievät mukavan osan kuukausituloista, samoin harrastukset jotka alkavat olemaan jo `hyvissä hinnoissa` vaikka esikoisemme on vasta viisi vuotias. Vaipatkin maksavat aika paljon ja niistä poisoppiminen onkin tämän vuoden yksi tärkeimmistä ”säästötavoitteistamme” kaksivuotiaan tyttömme kanssa.

Meillä nämä kaksi pienokaista säästävät kummatkin omalla tyylillään. Esikoinen vie possuunsa heti kolikot jotka löytää pöydältä. Toinen possunsa ruokkija on vaari, jonka taskuja hän kilistelee silloin tällöin käsi ojossa. Tapansa kullakin, pääasia, että säästää. Pienempi ei vielä ihan ole ymmärtänyt säästäminen perimmäistä ajatusta, mutta minun lompakolla hän vierailee usein, ehkä hänellä siis joku tuntuma aiheeseen kuitenkin on.

No, yhtä kaikki, lapset kuluttaa siinä missä aikuisetkin, me aikuiset vaan pystymme hallitsemaan kulutustamme ja yksi hyvä keino siihen on säästäminen. Muotoja on monia, kullekin varmasti löytyy se oma tapa.

Annamari Yläpoikelus

 

 

.

 

 

 


Kirjoi
ttaja on perhevapaalta juuri palannut palveluneuvoja Kauppakadun konttorista. Lasten- ja puutarhanhoidon ohella hän nauttii kirjoittamisesta myös vapaa-aikana

Vuoden alku on hyvä hetki aloittaa säästäminen!

Tuliko uutenavuotena luvattua aloittaa uusi, säästäväisempi elämä? Kaikkihan me tiedämme, että säästäminen kannattaa. Mutta miksi sen aloittaminen tuntuu niin vaikealta? Moni luulee, että pienistä tai keskivertotuloista säästäminen on mahdotonta. Pienilläkin summilla pääsee kyllä hyvin säästämisen alkuun, se vaatii vain hieman sinnikkyyttä ja suunnitelmallisuutta.

Säästäminen aloitetaan tyypillisesti jonkin haaveen toteuttamiseksi: isompaan hankintaan tai pidempää matkaa varten. Haaveita varten säästäminen on hieno asia, mutta säästäminen kannattaa myös oman tulevaisuuden turvaamiseksi. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen uuden työeläkelain myötä ei ole varmuutta, minkä ikäisenä tämän päivän työssäkäyvät pääsevät eläkkeelle. Eläkkeiden lisäksi myös monia perusturvaan kuuluvia tukia pienennetään jatkuvasti. Nykyään ei myöskään ole tavatonta, että kesken työuran kouluttaudutaan uuteen ammattiin. Siksi tulevaisuuteen varautuminen on mitä parhain syy aloittaa pitkäjänteinen säästäminen.

Miten pääsen alkuun?

Miten säästämisen voisi aloittaa, jos palkkapäivään mennessä tili on aina tyhjä? Säästämiskyvyn selvittämiseksi omaa rahankäyttöään kannattaa perata huolella. Aito Säästöpankin Oman talouden tuokio auttaa hahmottamaan, mihin kympit ja sataset katoavat kuukauden aikana. Samalla selviää, mikä on realistinen summa, jonka voi laittaa säästöön, ja mikä on juuri sinulle paras säästämistapa.

Jokaiselle säästäjälle löytyy omaan säästötavoitteeseen sopiva vaihtoehto. Ensimmäinen askel voi olla esimerkiksi vaivaton ja joustava rahastosäästäminen, joka sopii kenelle vaan: alkuun pääsee pienelläkin kuukausittaisella summalla, ja säästösummaa voi muuttaa milloin vain. Säästämisajan pituuden voi määritellä haluamansa mittaiseksi tai vaikkapa toistaiseksi voimassaolevaksi. Myös maksukuukausia voi halutessaan jättää väliin tai vaihtoehtoisesti lisäsijoituksia tehdä joustavasti matkan varrella. Rahastosäästämisen tuotto riippuu aina valitusta rahastosta: riskiltään pienimpiä rahastoja ovat korkorahastot, korkeamman riskin vaihtoehtoja ovat yhdistelmärahastot ja osakerahastot. Nyrkkisääntönä on, että riski ja tuotto kulkevat aina käsi kädessä.

Korkorahastojen tuotto-odotus on noin 1-3 % ja osakerahastoissa pidemmällä aikavälillä voidaan odottaa noin 10 % tuottoa. Rahastosäästämisessäkin voi valita useamman erilaisen rahaston, jos haluaa tehdä eri tavoitteille oman rahaston tai hajauttaa riskiä muuten vaan.

Yksinkertaisin tapa aloittaa säästäminen on toki oma erillinen säästötili, jolle voi siirtää sopivia summia sivuun käyttötililtä. Tilille säästämisen kääntöpuolena ovat miinusmerkkiset korot: säästöön laitettu raha ei tuota eikä säilytä arvoaan. Rinnakkaistilille karttuneiden säästöjen palauttaminen päivittäiseen käyttöön on myös liiankin helppoa.

Säästä lapselle myöhempiä hankintoja varten

Rahastosäästäminen on myös hyvä tapa kartuttaa säästöä lapsille tai lapsenlapsille vaikkapa ajokorttia, asuntoa tai opiskeluaikaa varten. Samalla voi myös tehdä ennakkoon varallisuuden jakamista tuleville sukupolville.

Aina on hyvä hetki aloittaa säästäminen! Tule rohkeasti käymään ja juttelemaan, niin voimme auttaa löytämään parhaan säästämisvaihtoehdon. Olipa oma elämäntilanteesi millainen tahansa, löydämme varmasti sopivan ratkaisun! Mietitään yhdessä, mitä tulevaisuus voisi tuoda tullessaan ja tehdään henkilökohtainen säästösuunnitelma.

Pia LiinavuoriPia Liinavuori

Kirjoittaja toimii Aito Säästöpankin sijoituspäällikönä ja säästää kuukausittain rahastoihin sekä haaveitaan toteuttaakseen että tulevaisuuteen varautuakseen.