Pankkiturvallisuutta ei enää rakenneta teräsbetonista

Pankki on perinteisesti auttanut asiakkaitaan säilyttämään rahojaan sukan vartta varmemmassa paikassa. Asiakkaiden rahoja on talletettu pankkiholviin, koska vahvarakenteisten seinien taakse on vaikea murtautua.

Tänä päivänä pankkiturvallisuus on paljon enemmän kuin paksut seinät, mutta sen merkitys ei ole ainakaan vähentynyt. Monimutkaistuvassa maailmassa ei enää riitä, että pankki rakentaa pankkiholvin teräsbetonista, vaan turvallisuuden rakennusaineiksi tarvitaan roppakaupalla erityisasiantuntemusta ja luottamusta. Pankit, vakuutusyhtiöt ja muut yritykset tekevät hartiavoimin töitä sen eteen, että asiakkaiden rahat ja muu omaisuus ovat yhtä turvassa kuin ennenkin.

Miten sitten pitäisi toimia, kun käteinen raha vähenee, palvelut sähköistyvät ja kyberuhat uhkaavat? Pidän Sitran jo useampia vuosia sitten esittäneestä vertauksesta, jonka mukaan turvallisuus on kuin kananmuna, joka vatkataan jo tekovaiheessa taikinaan, ei kuorrutus, joka lisätään vasta valmiiseen kakkuun. Turvallisuusnäkökulman on oltava jatkuvasti läsnä, kun uusia tuotteita, palveluita ja asiointitapoja kehitetään. Turvallisuus on varautumista ennakkoon, ennen kuin maito läikkyy pöydälle.

Pankissa turvallisuuden eteen tehty taustatyö ei aina näy asiakkaille ainoastaan helppoutta tuovana lisäarvona. Pankki toimii vahvasti säännellyssä toimintaympäristössä, jossa myös sääntelyn keinoin varmistetaan asiakkaan turvallisuutta niin maksamisessa, laina-asioissa kuin kaikessa muussakin rahoista huolehtimisessa. Näistä esimerkiksi paljon julkisuutta saanut rahanpesun estämiseen liittyvä sääntely on vain jäävuoren huippu, mutta sen toteuttaminen voi aiheuttaa asiakkaassa ihmetystä, kun lainaneuvottelussa käydäänkin asuntoasioiden lisäksi läpi poliittisen vaikutusvallan määritelmiä ja verotuksellista kotimaata. Kysymysten määrä ja lomakkeiden täyttäminen tuskin vähenevät tulevaisuudessakaan, mutta on hyvä muistaa, että taustalla on kuitenkin aina yhteisen turvallisuuden parhaaksi tehdyt säännökset.

Pankkeja velvoittaa aina myös pankkisalaisuus, joka koskettaa vahvasti kaikkia pankkilaisia ja kaikkea pankin toimintaa. Kaikki pankille annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja turvassa. Uudet digitaaliset palvelut ja palvelukanavat eivät muuta tai poista pankkisalaisuuden suojaa. Turvallisuuden tunteen ja luottamuksen säilyttäminen ovat uusissakin liiketoimintamalleissa pankkien tärkeimpiä tavoitteita.

Arkisissa tilanteissa asiakas voi internetissä törmätä monenlaisiin taitavasti tehtyihin huijauksiin. Mielikuva euron älypuhelimesta ja nigerialaisesta ystävästä tuntuu monesta itsestään selvän huvittavalta huijaukselta, mutta entä jos viesti tuleekin oikealta ystävältä ja levität huomaamattasi nopeasti leviävää haittaohjelmaa? Terve maalaisjärki kannattaa muistaa verkossa toimiessaan ja miettiä kahdesti ennen luottokortin numeron antamista ”onnettaren potkaistessa kohdalle”. Nyrkkisääntönä on hyvä muistaa, että pankki tai viranomaiset eivät koskaan pyydä luovuttamaan verkkopankkitunnuksia, eikä niin saisi tehdäkään, ovathan tunnukset aina henkilökohtaiset.

Palaan vielä vertaukseen kakkutaikinasta. Leivon usein lasteni kanssa ja viimeksi kananmunaa taikinaa vatkatessani muistin, että kyllähän näistä asioista pitäisi lapsillekin puhua, vaikka se kaiken kiireen keskellä helposti unohtuukin. Kysyin kuitenkin 3-luokkalaiseltani, minkälaisiin tilanteisiin hän tarvitsee salasanoja ja miten hän niitä säilyttää. No, kirjastokortin salasanan paras paikka ei ole repussa kirjastokortin kotelossa, eikä koulun opintoportaalin salasanan pulpetin kannessa. Nämä salasanat opittiin pienellä vaivalla ulkoa ja vahinko estettiin ennen kuin maito läikähti.

Johanna Palander-Niemi

Kirjoittaja työskentelee Aito Säästöpankissa riskienhallinnan parissa Complience Officerina.

Raha muuttaa muotoaan

 

Asiat olivat vallan toisin Suomessa 100 vuotta sitten – ja myös 35 vuotta sitten, jolloin itse aloitin pankkityöni kesätyttönä. Pankissa ei ollut esimerkiksi tietokoneita vaan manuaalisesti kirjattiin asioita ja asiakkaiden tilityksiä. Jokainen kävi hoitamassa laskunsa pankkikonttorissa ja jonot olivat pitkiä, samoin kassatiskit.  Pankkikirjoihin kirjoitettiin käsin saldot ja jos kyseessä oli säästeliäs asiakas, meni saldon kirjoittamiseen helposti yksi sivu, sillä saldo kirjoitettiin kaunokirjaimin. Säästökirjoihin liimattiin panot täysinä satasina niin kutsutuilla kuittausmerkeillä. Tätä kirjoittaessa kaikki tuo kuulostaa kieltämättä aika antiikin aikaiselta touhulta.

Rahamaailman muutokset ovat tuoneet mukanaan myös harmia; rahan arvo on hämärtynyt ja turhan moni on haksahtanut esimerkiksi pikavippeihin ja rahapeleihin. Ulosottojonot ovat pidentyneet ja osittain tästä syystä myös mielenterveysongelmat lisääntyneet.

Maailma on muuttunut ja muuttuu edelleen. Osa ihmisistä ei pysy muutoksissa mukana. Itse olen onnellinen, ettemme omassa työpaikassani pankissa ole huimasta muutosvauhdista huolimatta unohtaneet asiakasta eli ihmistä. Pankinjohtajana saan perehtyä asiakkaan ja koko perheen talouteen huolellisesti ja suunnitella yhdessä heidän kanssaan parempaa taloudellista tulevaisuutta. Nuorten ja pankissa vierailevien koululuokkien kanssa saan käydä monia antoisia keskusteluja rahasta ja rahankäytöstä.

Jokaisella on omat lähtökohdat talousasioiden hoitamiseen ja esimerkiksi kaikilla senioreilla ei ole mahdollisuutta opetella nykytekniikkaa. Saan olla ylpeä isästäni, joka kaikista oletuksistani huolimatta hankki muutama vuosi sitten tietokoneen ja opetteli käyttämään sitä. Hyvä Seppo 78 vee!

Seppo ei siis enää jonottele pankin tiskillä. Tästä huolimatta kaikki eivät ole Seppoja eikä seppiä syntyessään, joten onneksi voimme palvella ja auttaa jokaista nykyistä ja uutta asiakasta ikään katsomatta.

Selkokielinen apu on tervetullutta, esimerkiksi ensiasunnon hankintaan tai säästämisen eri tapoihin liittyvissä kysymyksissä, myös nuoremmille. Tiedän kokemuksesta, että kun ihminen oppii uutta, se lisää mielihyvää ja nostaa itsetuntoa. Pankissakin opiskellaan uusia asioita ja säädöksiä viikoittain pysyäksemme mukana muutosten vauhdissa. Omaan ja läheisten talouteen kannattaa panostaa ja kysyä tarvittaessa apua pankin asiantuntijalta.

Muistetaan elää tässä ja nyt, mutta otetaan huomioon myös huominen päivä. Mukavaa ja taloudellista syksyä kaikille.

Riitta Iiponen

Kirjoittaja toimii Aito Säästöpankin Ylöjärven konttorin pankinjohtajana. Kirjoitus julkaistiin ensimmäisen kerran Suur-Tampere-lehden kolumnina