Hyvän päivän varalle -blogi on muuttanut uuteen osoitteeseen

Kevät on kodinvaihdon kulta-aikaa, ja siksi myös Hyvän päivän varalle -blogimme on muuttanut uuteen osoitteeseen. Blogin löydät jatkossa kotisivuiltamme osoitteesta saastopankki.fi/hyvan-paivan-varalle.

Muistathan lisätä blogilinkin suosikkeihisi, niin pääset myös jatkossa lukemaan ajankohtaisia blogikirjoituksiamme yhdellä klikkauksella!

Elä, mutta älä yli varojesi

Jo 381 700 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Määrä on kasvava, sillä vuodessa luku on lisääntynyt 7 500 ihmisellä. Hälyttävää on, että maksuvaikeuksia aiheuttavat nyt myös asuntolainat.

Mistä nämä luvut kertovat? No ainakin siitä että ihmisten on vaikeaa havaita omaa, monesti useista eri lainoista koostuvaa velkataakkaansa ja mitoittaa omaa takaisinmaksukykyään sen mukaan. Tunnistan itsekin ilmiön, sillä kun ruuhkavuosien keskiössä olevassa kodissa tapahtuu vesivahinko ja sen jälkeen rikkoutuu peräjälkeen niin imuri kuin jääkaappikin, alkaa jälkimmäisen kohdalla kodinkoneliikkeen halpa rahoitustarjous houkuttaa tarkemmankin markan vartijaa. Varsinkin, kun syksyn ensimmäisten yöpakkasten jälkeen mieleen muistuu katsastusmiehen sanat vanhojen talvirenkaiden urasyvyydestä, ja myös renkaille hoituisi rahoitus varsin kätevästi tekstiviestillä… Domino-efekti on melkein valmis.

Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on noussut vuoden aikana erityisesti 35–39-vuotiaiden sekä 55–64-vuotiaiden ikäryhmissä. Näilläkin ikäryhmillä on ainakin yksi yhteinen nimittäjä; olemme kaikki olleet joskus lapsia ja nuoria. Maksuhäiriöluvut kertovat myös sen, että taloustaidoille ja talouskasvatukselle on olemassa selvä tarve, niin ennaltaehkäisevässä mielessä kuin tilanteissa, joissa mopo on niin sanotusti lähtenyt jo käsistä. Taloustaitoja tai talouskasvatusta peräänkuuluttaessa on ihan oikeutettua kohdistaa katseet lapsiin ja nuoriin, sillä minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.

Valmiuksia oman talouden suunnitteluun pitäisi ehdottomasti saada koulusta, mutta oma vastuunsa on myös vanhemmilla, mummeilla ja kummeilla – meillä aikuisilla. Kotona raha-asioita ja taloudenhallintaa voi treenata ihan yksinkertaisen kautta; lapsi voi tienata tiskikoneen täyttämisellä ja roskapussin viemisellä kolikoita. Sitten lasketaan yhdessä kolikot yhteen ja mietitään mitä rahalla saa – ja mitä sillä ehkä saisi, jos malttaisi hetken ja tienaisi vielä vähän lisää. Ja kun säästötavoite on saavutettu ja ostos tehty, alkaa säästäminen taas alusta vaihtorahojen suomalla alkupääomalla. Summat suurenevat, samalla kuin vaikeuskerroin  ja ymmärrys kasvavat.

Omat verkkopankkitunnukset ja ensimmäiset, omalla nimellä postilaatikosta tippuneet laskut! Muistan vieläkin, kuinka hienoa oli vastata omista menoistaan, vaikkakin äidin (taloudellisella) avustuksella. Yksi tärkeä oppi jonka haluan itse lapsilleni siirtää on se, että laskujen avaamatta jättäminen ei poista velvoitetta niiden maksamiseen. Joten kun eräpäivä lähestyy ja tilin saldo lähenee nollaa, on tärkeää tarttua puhelimeen. Ottamalla yhteyden laskuttajaan jo ennen eräpäivää on mahdollista sopia laskulle itselle sopivat maksuerät ja maksuaikataulu.  Maksuaikataulusta sopimimalla maksaja voi myös säästää sievoisen summan rahaa, kuten oheisessa kännykkälasku-esimerkissä. Säästämista siis tavallaan sekin, että hoitaa laskunsa fiksusti.

Myös aikuiset voivat treenata taloustaitojaan ja parantaa näkemystään omasta taloudestaan. Tässä sparrausapuna voi toimia vaikka lähikonttorin tuttu säästöpankkiiri, sillä kun omistat reilun tunnin ajastasi talousasioillesi, saat Oman talouden tuokiossamme kokonaiskuvan siitä mihin rahkeesi riittävät. Samalla tulee luultavasti hoidettua kuntoon myös se, mikä viime kädessä omalla kohdallani esti kulutusluottojen kanveesiin kaatavan domino-efektin: puskurirahastoon säästäminen.

Rahankäyttö on arkisia valintoja: Menenkö kahvilaan vai ostanko paketin kahvia ja keitän kahvit kotona? Säästänkö ensi vuoden ulkomaanmatkaa varten vai lähdenkö viikonloppuna laivalle? Ostanko tavarat uusina vai käytettyinä? Ei ole oikeita tai vääriä valintoja, vaan jokainen saa käyttää rahansa juuri niin kuin kokee parhaaksi. Kultaisena sääntönä voisi tästä huolimatta pitää tämän: elä, mutta älä yli varojesi.

Ja koska me Aito Säästöpankissa tahdomme puhua rahasta, tulemme mielellämme kertomaan nuorille rahankäytöstä ja oman talouden fiksusta hallinnasta myös oppilaitoksiin. Säästöpankki auttaa aina, tässä tapauksessa myös opettajia. Olethan rohkeasti yhteydessä, jos voimme jeesata.

Kirsi Evilä

Kirjoittaja työskentelee Aito Säästöpankin markkinoinnin ja viestinnän parissa. Kirjoittajan viimeisin hankinta on pieni kassakone, jonka äärellä lasketaan iltaisin paperisia seteleitä ja muovisia kolikoita.

Aito jo toista kesää

Aloitin Aito Säästöpankissa kesätyöntekijänä ensimmäisen kerran viime kesänä, eikä minulla aloittaessani ollut aiempaa työkokemusta finanssialalta. Olin silloin toisen vuoden tradenomiopiskelija. Opinnoissani olen erikoistunut finanssialan ja myynnin opintoihin, joten omaa opiskelualaani vastaavan työn saaminen oli minulle erittäin tärkeä saavutus!

Kesällä 2018 konttoreissamme ahertaa yhteensä 17 kesätyöntekijää.

Jo ensimmäisen kesän aikana pääsin oppimaan hyvin paljon uutta monipuolisten työtehtävien ansiosta. Työtehtäviini kuului asiakaspalvelutehtävät kassalla, asiakkaiden kontaktointi puhelimitse sekä konttorin juoksevat tehtävien hoitaminen. Lisäksi osallistuin pankin kanssa erilaisiin tapahtumiin suorittaen samalla projektiopintoja tutkintooni liittyen.

Jatkoin koko talven työskentelyä opintojeni ohessa, mutta keväällä opintojeni loppusuoralla siirryin jälleen työskentelemään kokopäiväisesti. Työtehtäväni monipuolistuivat entisestään vastuualueeni kasvaessa. Työskennellessä palveluneuvojana tietotaidon lisäksi tärkeitä taitoja ovat erityisesti asiakaspalvelu-, ongelmanratkaisu- ja myyntityötaidot.

Sisällytän työni tutkintooni myös harjoitteluna. Oppimistavoitteenani on kehittää omia ammatillisia erityistaitojani finanssialaan ja myyntiin liittyen. Erityisesti odotan saavani kokemusta asiakastapaamisista päivittäispalveluiden osalta. On ollut hienoa huomata, kuinka tavoitteiden eteen työskentely on mahdollistunut. Asiantuntevassa ja avoimessa työyhteisössä olen oppinut kollegoiltani paljon. Työilmapiiri on hyvin kannustava ja motivoiva, jonka ansiosta monipuolisiin työtehtäviin ja uusiin haasteisiin tarttuminen tuntuu mielekkäältä. Olen siitä erittäin kiitollinen!

Päämäärätietoisena ja innokkaana tulevaisuuden finanssialan moniosaajana haaveenani on edetä urallani pankissa. Seuraavana askeleena olisi eteneminen sijoitus- ja lainaneuvotteluihin. Erityisesti olen kiinnostunut erikoistumaan sijoitusasiantuntijaksi, jolle asiakaskeskeisyys on kaiken lähtökohta. On sitten kyseessä yksityis- tai yritysasiakas, haluan tehdä töitä asiakkaiden taloudellisen hyvinvoinnin eteen.

Johanna Perttala

Kirjoittaja työskentelee kesätyöntekijänä Kauppakadun konttorissa ja suuntaa syksyllä tradenomiopintojensa kanssa loppusuoralle – viimeiseen opiskeluvuoteen.

Lomailijan survival kit

Kesälomalla ei stressata rahasta tai pankkiasioista – silloin nautitaan yöttömistä öistä, herkuista ja läheisistä! Jotta lomasi sujuisi mahdollisimman mukavasti ja ilman turhaa stressiä, kokosimme nettisivuiltamme löytyvät vinkit yhteen kymmenen kohtaa käsittäväksi lomailijan survival kitiksi. 

1. Käteistä kaupan kassalta

Festarit, torit, maalaiskahvilat… monessa kesäkohteessa käytetään yhä käteistä kortin sijaan. Jos pankkiautomaatti on kaukana tai jono pitkä, suuntaa kassalle! Säästöpankin asiakkaana voit nostaa Debit- tai Electron-korttiostosten yhteydessä käteistä kaikkien K-ruokakauppojen ja Neste K -liikenneasemien kassoilta. Kerralla voit nostaa korkeintaan 200 euroa. Alarajaa sen sijaan ei ole.

2. Talleta irtoraha automaatilla

Kesäiset kantamukset kannattaa pitää kevyinä. Jos lompakkoa painaa tukku käteistä, voit tallettaa rahat kätevästi Säästöpankin korttiisi liitetylle tilille TalletusOtto-automaatin avulla. Automaatilla voi tallettaa euroseteleitä ja -kolikoita sekä tarkastaa tilitapahtumat ja saldon – ja tietenkin myös nostaa rahaa, jos käteinen tulee sittenkin tarpeeseen.

3. Visa kaveriksi ulkomaanreissulle

Maksukortti on kätevä kumppani niin matkaa suunnitellessa kuin sen aikanakin. Lentojen ostaminen hoituu helposti kortilla, hotellivaraukset ja autonvuokraus puolestaan vaativat usein maksukortin numeron, vaikka veloitus tapahtuisikin vasta paikan päällä. Missä päin maailmaa reissaatkin, kortin käyttö on edullisin maksutapa, eikä euroalueella lisäkuluja tule lainkaan. Ylimääräisiä palvelukuluja vältät valitsemalla korttimaksun rahayksiköksi eurojen sijaan paikallisen valuutan ja tekemällä käteisnostot pankkiautomaatilla pikemmin kuin valuutanvaihtopisteessä.

Jos reissaat ahkeraan, tutustu myös Visa Gold -korttiin. Tällä matkailijan ykköskortilla pääset lentokenttä-loungeihin, saat turvaa monipuolisesta matkavakuutuksesta ja ansaitset jatkossa myös Finnair Plus -palkintopisteitä.

4. Suojaa tunnusluvut ja varaudu vahinkoihin

Reissun päällä on erityisen tärkeää pitää maksukortti ja sen tunnusluku erillään. Kun näppäilet tunnuslukusi kassalla tai automaatilla, suojaa näppäimistö kädellä ulkopuolisilta katseilta. Jos kadotat reissussa korttisi tai verkkopankkitunnuksesi tai jos automaatti nielaisee ulkomailla korttisi, soita heti  sulkupalveluun korttisi sulkemiseksi.e-  Sulkupalvelu palvelee ympäri vuorokauden numerossa +358 20 333. Kannattaa olla kaukaa viisas ja tallentaa numero puhelimeen jo ennen matkalle lähtöä. Muista myös, että pankkisi ei koskaan kysy tunnuksiasi sähköpostilla, tekstiviestillä tai puhelimessa!

5. Turvaa väärinkäytön varalle

Viimeinen asia, mistä lomalla haluaa huolehtia, on huijarin kohteeksi joutuminen tai epäonnisten ostosten tekeminen. Maksaessasi Visa-kortillasi turvaat verkkokaupoissa tekemäsi ostokset. Turvassa ei ole ylä- tai alarajaa tavaran tai palvelun hinnalle. Voit saada rahasi takaisin, jos joudut petoksen uhriksi, tuotettasi ei toimiteta, saat väärän tuotteen, tuotteesi saapuu vahingoittuneena, tai mikäli matkatoimisto tai lentoyhtiö menee konkurssiin ennen matkaasi tai sen aikana.

Jos joudut epäselvään tilanteeseen, jota et saa selvitettyä sinua palvelleen kaupan kanssa, ota yhteyttä pankkiisi niin pian kuin mahdollista. Pankista saat ohjeistuksen mahdollisen korttireklamaation tekemiseen.

6. Hyödynnä maksuvapaat kuukaudet

Lomailu saattaa tarkoittaa tavallista pienempiä tuloja ja suurempia menoja. Jos haluat käyttää liikenevän vapaa-ajan taloudellisesti mukavasti, voit varautua lomaan etukäteen hyödyntämällä Visa-kortin maksuvapaita kuukausia. Maksuvapaasta voit sopia ennakkoon Säästöpankin verkkopankissa tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme.

7. Lataa pankki puhelimeesi 

Pankkiasioiden hoito sujuu riippukeinusta tai laiturinnokasta käsin mukavasti mobiilipankki Sp-Mobiilin avulla. Ja kun lataan Sp-Mobiilin kaveriksi sovelluskaupasta uuden Säästöpankki Tunnistus -sovelluksen, ei ole vaaraa että avaintunnuskorttisi päättäisi tempautua kesätuulen mukaan.

8. Ota käyttöön pankkitunnusten avauspalvelu

Loikoile lomalla aurinkotuolissa, älä norkoile pankin aulassa. Muistathan aktivoida pankkitunnusten avauspalvelun jo etukäteen ennen lomaa, niin tiukan paikan tullen saat tunnukset auki ilman pankissa asiointia.

9. Muista matkavakuutus!

Loman onnistumiseen auttaa siihen hankittu turva: matkavakuutus. Matkavakuutuksen voit ostaa saman tien tai vaikka matkalla lentokentälle verkosta. Säästöpankin asiakkaana saat koodilla S10P600100 ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuista -20% Säästöpankin vakuutusten verkkokaupasta.

10. Pankki palvelee, lomallakin

Jos kaikista näistä vinkeistä huolimatta lomalla iskee tenkapo, apu on lähellä. Puhelinpalvelumme palvelee arkisin klo 8-22, kuin myös kotisivuiltamme löytyvä chat. Loma-ajasta huolimatta.

Leppoisia kesäpäiviä toivottaen,

Kirsi Evilä

Kirjoittaja työskentelee Aito Säästöpankin markkinoinnin ja viestinnän parissa sekä odottaa kuumeisesti viikon päässä häämöttävää kesäloman alkua.

Työn tarjoaminen on ilo ja etuoikeus

Kehysneuvottelujen yhteydessä keskusteltiin paljon pienten ja PK-yritysten tilanteesta, mahdollisuuksista rekrytoida ja irtisanoa, ja toisaalta mitä se tarkoittaa työnhakijan kannalta.  Yrittäjät yrityksineen ovat meille Aito Säästöpankissa tärkeitä. Isot pankit ovat vetäytyneet PK-sektorilta, mutta meille PK-yritykset yrittäjineen ovat asiakkaita, joiden henkilökohtaiseen palveluun panostamme – yrittäjän luotettavana kumppanina ja sparrikaverina kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Tuoreessa luottamustehtävässäni Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjävaltuuskunnassa finanssialan edustajana yritysten henkilöstöasiat ovat puhuttaneet tietysti myös.

Ymmärrän hyvin yrittäjien huolia rekrytointiin liittyen. Uuden työntekijän palkkaaminen on pienelle tai keskisuurelle yritykselle merkittävä investointi ja iso riski. Rekrytointi, haastattelut, perehdytys ja kaikki muu prosessiin liittyvä maksaa, eikä rekrytoinnin onnistumisesta ole takeita.

Kun nyt viisikymppisen näkökulmasta katson nuorten työnhakijoiden tilannetta, haluan sanoa: etsikää pelotta näytön paikkoja! Työpaikkoihin on paljon hakijoita ja kaikki hyvät tekijät eivät mitenkään voi tulla valituiksi. Uskon että jos työllistäminen helpottuu, yhä useampi voi saada mahdollisuuden osoittaa osaamisensa. On hienoa, jos uraansa vasta rakentava voi tarttua lyhyempäänkin työpätkään ja kerätä kokemusta. Samalla madaltuu yrittäjien kynnys etsiä uutta osaamista ja uskon, että sitä kautta pysyviäkin työpaikkoja syntyy lisää.

Aito Säästöpankki on harvinainen pankki, koska meillä työpaikat lisääntyvät. Tiedän miten upeaa on päästä tarjoamaan työntekijälle työpaikka. Se tuntuu hienolta, ihan jokainen kesätyö- ja harjoittelupaikka tai uuden konttorin avaaminen ja sen tarjoamat uudet työpaikat. Joka vuosi pääsemme mukaan käynnistämään usean nuoren urapolkua konttoreissamme: tänä vuonna tämä mahdollisuus aukeaa 16 kesätyöntekijälle.

Samaa iloa kokevat yrittäjät – ja toisaalta kantavat suurta huolta yrityksensä ja työntekijöidensä tilanteesta. Joten kaikki askelet, jotka johtavat työn tarjoamisen helpottamiseen, ovat askeleita oikeaan suuntaan.

Pirkko Ahonen

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjävaltuuskunnan jäsen ja Aito Säästöpankin toimitusjohtaja.

Lasten ajatuksia rahasta

”No se on, on…. öööö, KULTAA!!” –vastasi viisivuotias, kun kysyin häneltä, että tietääkö hän mitä raha on.

Ensin ajattelin, että voi rähmä kuinka huonosti olenkaan opettanut raha-asioita lapselleni! Mutta hetken vastausta maisteltuani mietin, että oikeassahan hän oli. Kultahan on varsin vanha rahankäyttöväline ja myös rahan valmistamiseen käytetty aine. Vaikka lapseni tuskin näitä yksityiskohtia tiesi, hän kuitenkin osasi yhdistää asiat lapsenmielisesti oikein.

Jatkoimme keskustelua ja kysyin, tietääkö hän mistä rahaa saa. Tähän kysymykseen tuli vastaus niin nopeasti, että hän on tainnut olla kuulemassa minun ja pikkusiskonsa keskusteluja siitä että ”miksi äiti menee töihin”, koska osasi heti nimetä, että töistähän sitä palkkaa eli rahaa saa. Tarkensi vielä, että hän voi saada rahaa, jos tekee paljon töitä ja auttaa kotitöissä, eli perimmäinen ajatus rahan ansaintapolitiikkaan on saatu iskostumaan häneen. Jes!

Sitten kun kysyin, että mitä sillä rahalla sitten saa, niin vastaukset lenteli mailoista kenkiin ja leluihin, mutta sitten lamppu syttyi jälleen ja hän kiljahti ”ruokaa, ruoka on kaikista tärkeintä koska siitä saa proteiinia”. Onkohan mamman rahkahömpötykset olleet liikaa tapetilla tässä alkuvuoden aikana…

Toinenkin konttorimme saman ikäinen asiakas tiesi kertoa faktoja rahasta. Hän mainitsi, että rahaa saa palkkioksi, kun tekee tosi hienosti töitä. Ja tiesi myös, että raha on se väline, jolla kaupassa maksetaan.

Eli tänä vuonna kuusi vuotta täyttävät ovat koko lailla hyvin kärryillä peruskuviosta rahan suhteen. Ja tästä kun siirrytään heidän kanssaan kohti koulumaailmaa, niin talouskasvatus tulee entistä isompaan rooliin, koska niin kulut kuin nälkäkin kasvavat syödessä.

Myös kollegani kohta neljävuotias poika on jo hoksannut taloudenpidon tärkeimmän puolen eli säästämisen, koska hänen mukaansa rahaa tulee Säästöfantista ja sinne sitä kuuluu myös laittaa. Upea ajatusmalli.

Toinen lähes saman ikäinen sanoi, että kassastahan sitä rahaa saa ja niinhän täällä meillä Aito Säästöpankissa saakin. Oikeassa oli hänkin.

Lapsi seuraa esimerkkiä ja tekee niin kuin aikuinen tekee, ei siis välttämättä aina niin kuin aikuinen pyytää tekemään. Jos me sammutamme valot huoneesta jossa kukaan ei oleile, todennäköisesti lapsikin alkaa näin tekemään jossain vaiheessa. Kun minä tipautan säästölippaaseen omat kolikkoni, lapsikin haluaa tehdä samoin. Ja kun kerron säästäneeni esim. uuteen laukkuun ja iloitsen sen hankkimisesta, niin lapsikin haluaa ostaa säästöillään jotain itselleen iloa tuovaa. Opetus menee perille ihan puolivahingossa.

Yksi asia ei kuitenkaan ole vielä mennyt esimerkinkään kautta läpi, nimittäin ne vaatteet kyllä jäävät lattialle vaikka keräisin ne käsilläni kävellen heidän katsoessaan. Mutta uskon tähän esimerkin voima teoriaan kuitenkin niin paljon, että en suostu luovuttamaan, vielä.

Esimerkkejä, leikkejä ja keskustelua. Niiden avulla opetamme lapsillemme kaikki muutkin asiat, niin miksi emme opettaisi myös raha-asioita heille – jo nyt. Ja jos kaipaat jeesiä talouskasvattajan polullesi, niin nyt siihen on mahdollisuus saada vinkkejä suoraan aiheen asiantuntijalta, varallisuusvalmentaja Nina Nordlundilta.  Tsekkaa siis huhtikuussa Tampereella järjestettävä Lapset ja raha – Talouskasvatuksen ABC -tapahtumamme!

Annamari Yläpoikelus

Kirjoittaja on kahden lapsen äiti ja palveluneuvoja Kauppakadun konttorista. 

Pankkiturvallisuutta ei enää rakenneta teräsbetonista

Pankki on perinteisesti auttanut asiakkaitaan säilyttämään rahojaan sukan vartta varmemmassa paikassa. Asiakkaiden rahoja on talletettu pankkiholviin, koska vahvarakenteisten seinien taakse on vaikea murtautua.

Tänä päivänä pankkiturvallisuus on paljon enemmän kuin paksut seinät, mutta sen merkitys ei ole ainakaan vähentynyt. Monimutkaistuvassa maailmassa ei enää riitä, että pankki rakentaa pankkiholvin teräsbetonista, vaan turvallisuuden rakennusaineiksi tarvitaan roppakaupalla erityisasiantuntemusta ja luottamusta. Pankit, vakuutusyhtiöt ja muut yritykset tekevät hartiavoimin töitä sen eteen, että asiakkaiden rahat ja muu omaisuus ovat yhtä turvassa kuin ennenkin.

Miten sitten pitäisi toimia, kun käteinen raha vähenee, palvelut sähköistyvät ja kyberuhat uhkaavat? Pidän Sitran jo useampia vuosia sitten esittäneestä vertauksesta, jonka mukaan turvallisuus on kuin kananmuna, joka vatkataan jo tekovaiheessa taikinaan, ei kuorrutus, joka lisätään vasta valmiiseen kakkuun. Turvallisuusnäkökulman on oltava jatkuvasti läsnä, kun uusia tuotteita, palveluita ja asiointitapoja kehitetään. Turvallisuus on varautumista ennakkoon, ennen kuin maito läikkyy pöydälle.

Pankissa turvallisuuden eteen tehty taustatyö ei aina näy asiakkaille ainoastaan helppoutta tuovana lisäarvona. Pankki toimii vahvasti säännellyssä toimintaympäristössä, jossa myös sääntelyn keinoin varmistetaan asiakkaan turvallisuutta niin maksamisessa, laina-asioissa kuin kaikessa muussakin rahoista huolehtimisessa. Näistä esimerkiksi paljon julkisuutta saanut rahanpesun estämiseen liittyvä sääntely on vain jäävuoren huippu, mutta sen toteuttaminen voi aiheuttaa asiakkaassa ihmetystä, kun lainaneuvottelussa käydäänkin asuntoasioiden lisäksi läpi poliittisen vaikutusvallan määritelmiä ja verotuksellista kotimaata. Kysymysten määrä ja lomakkeiden täyttäminen tuskin vähenevät tulevaisuudessakaan, mutta on hyvä muistaa, että taustalla on kuitenkin aina yhteisen turvallisuuden parhaaksi tehdyt säännökset.

Pankkeja velvoittaa aina myös pankkisalaisuus, joka koskettaa vahvasti kaikkia pankkilaisia ja kaikkea pankin toimintaa. Kaikki pankille annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja turvassa. Uudet digitaaliset palvelut ja palvelukanavat eivät muuta tai poista pankkisalaisuuden suojaa. Turvallisuuden tunteen ja luottamuksen säilyttäminen ovat uusissakin liiketoimintamalleissa pankkien tärkeimpiä tavoitteita.

Arkisissa tilanteissa asiakas voi internetissä törmätä monenlaisiin taitavasti tehtyihin huijauksiin. Mielikuva euron älypuhelimesta ja nigerialaisesta ystävästä tuntuu monesta itsestään selvän huvittavalta huijaukselta, mutta entä jos viesti tuleekin oikealta ystävältä ja levität huomaamattasi nopeasti leviävää haittaohjelmaa? Terve maalaisjärki kannattaa muistaa verkossa toimiessaan ja miettiä kahdesti ennen luottokortin numeron antamista ”onnettaren potkaistessa kohdalle”. Nyrkkisääntönä on hyvä muistaa, että pankki tai viranomaiset eivät koskaan pyydä luovuttamaan verkkopankkitunnuksia, eikä niin saisi tehdäkään, ovathan tunnukset aina henkilökohtaiset.

Palaan vielä vertaukseen kakkutaikinasta. Leivon usein lasteni kanssa ja viimeksi kananmunaa taikinaa vatkatessani muistin, että kyllähän näistä asioista pitäisi lapsillekin puhua, vaikka se kaiken kiireen keskellä helposti unohtuukin. Kysyin kuitenkin 3-luokkalaiseltani, minkälaisiin tilanteisiin hän tarvitsee salasanoja ja miten hän niitä säilyttää. No, kirjastokortin salasanan paras paikka ei ole repussa kirjastokortin kotelossa, eikä koulun opintoportaalin salasanan pulpetin kannessa. Nämä salasanat opittiin pienellä vaivalla ulkoa ja vahinko estettiin ennen kuin maito läikähti.

Johanna Palander-Niemi

Kirjoittaja työskentelee Aito Säästöpankissa riskienhallinnan parissa Complience Officerina.