Eväitä elämään

Lapsena sain kotikyläni Luhalahden Säästöpankista vihreän säästölippaan tai pikemminkin säästönorsun, viralliselta nimeltään Säästöfantin, johon pudottelin saamiani markkoja, jotka sittemmin vaihtuivat euroiksi. Possun täytyttyä vein sisällön säästöön ”Hillevin” pankkiin. Pankissa Virtasen Hillevi ja muut tutut virkailijat kannustivat säästämään tulevaisuutta varten, tuleviin tärkeisiin hankintoihin tai vaikkapa opiskeluun ja asumiseen. Siellä sai myös piirrellä ja Hillevi ripusti piirrokset pankin seinään näytille.

Kuulantyöntö on ollut minulle iso asia jo monta vuotta. Olen nyt siirtymässä junioriurheilusta aikuisten sarjaan ja samalla itsenäistymässä muutenkin, myös raha-asioiden hoidossa. Säästöt ovat suuri mahdollistaja urheilussa. Ne mahdollistavat urheilijan kehittymiselle vaadittavat olosuhteet. Säästöfantin rahoille on urheilu-urani aikana tullut käyttöä.

Muutin keväällä Hervantaan ja aloitin opiskelut Poliisiammattikorkeakoulussa. Urheilun ja opiskelun yhdistäminen on onnistunut toistaiseksi varsin mallikkaasti. Haasteita urheilemiseen tuo työharjoittelujakso ja etenkin pitkien yövuorojen tekeminen. Tavallisesti koulun jälkeen siirryn harjoittelemaan koulun kuntosalille. Kuntosalilta menen koulun uimalaan palautumaan, uimaan ja saunomaan. Koululla on loistavat mahdollisuudet harjoitteluun. Urheilijan tarpeet otetaan huomioon, tärkeisiin kisoihin saa vapaata, mutta toisaalta usein jälkikäteen on suoritettava korvaavia opintoja.

Tulokseni on menneen kesän aikana parantunut 80cm ja olen puhkaissut uuden metriluvun 18. Kauden tavoitteena oli ylittää 18 metriä ja kaikki sen päälle on plussaa. Kalevan kisoissa sijoituin 6:nneksi ja elokuun alussa voitin 22- vuotiaiden suomenmestaruuden. Tulokseni on vakiintunut 17,50 metriin. Suurimmat sponsorini Aito Säästöpankki ja Ikaalisten Säästöpankkisäätiö ovat minulle erittäin tärkeät urheilu-urani mahdollistajat. Tuki on kerryttänyt Säästöfanttini sisältöä jo useamman vuoden.

Kehitys on pankkimaailmassa mennyt eteenpäin 20 vuoden aikana, siinä missä pikkupoikana kävin nostamassa muutaman markan tililtäni tai laskuja kiikutettiin pankkiin maksuun, voin nyt esimerkiksi maksuasiat hoitaa kätevästi kotoa käsin.

Samuli Kyrönviita

Kirjoittaja on tamperelaistunut kuulantyöntäjä ja poliisiopiskelija.

Uusi olympiadi

Uusi olympiadi on startannut, ja katse on siirretty jo kohti seuraavia olympialaisia, jotka pidetään Kiinan pääkaupungissa Pekingissä vuonna 2022. Olympiadin päätavoitteeni on luonnollisesti olympialaisissa, mutta toki tälle neljän vuoden matkalle mahtuu myös monia muita tavoitteita – ensimmäisenä välietappina ensi talven Seefeldin MM-kilpailut. MM-kilpailuihin lähden vähintäänkin parantamaan viimeisimpien arvokisojen, Lahden sekä Etelä-Korean, kuudensia sijoja. Tuleva talvi tarjoaa suomalaisille hiihdon ystäville ja Aito Säästöpankin oman hiihtotiimin kannattajille paljon jännitettävää laduilla ja television ääressä. Yle näyttää Suomesta ja maailmalta kisoja miltei joka viikonloppu huipentuen edellä mainittuihin Itävallan MM-kisoihin. Itävallasta Aito Säästöpankin hiihtotiimi ei aio tulla pois tyhjin käsin, kuten ei tultu Etelä-Koreastakaan. Siitä Krista piti huolen.

Harjoituskausi starttasi minulle hyvin perinteisesti vappuna pitkällä pyörälenkillä. Viimeisimmän kisani, 60 kilometrin Ylläs-Levin, hiihdin 14. päivä huhtikuuta, minkä jälkeen pidin noin pari viikkoa niin sanottua hiihtäjän kesälomaa. ”Kesälomaa” tuli vietettyä ja akkuja latailtua hiihtäjälle vähän oudommassa ympäristössä Dubaissa. Lämpöä riitti, ja mieli sekä keho palautuivat kauden rasituksista. Viime kausi jäi mieleen tavallista raskaampana sekä henkisesti että fyysisesti, olihan se ensimmäinen olympiavuoteni. Panostus oli kova, ja myös itseni sekä lähipiirini asettamat odotukset olympiavuoteen olivat vähintäänkin kohtuulliset. Kausi jäi mieleen myös useiden onnistumisten osalta. Olympiasprintin kuudes, viisi kertaa sprintin maailmancupissa finaaliin ja finaalissa neljä kertaa neljäs; nämä suoritukset olivat viime kauden parastani. Sprintin finaalipaikat maailmancupissa olivat urani ensimmäiset. Se kertookin kehitysaskeleesta, jonka viime kaudella pystyin ottamaan. Ensi vuodelle jäi myös sopivasti nälkää nousta palkintopallille. Ei makeaa mahan täydeltä!

Maajoukkueen leirityskausi alkoi toukokuun lopulla Sognefjelletissä Norjassa. Siellä saatiin nauttia määräharjoittelun ohessa täydellisistä norjalaisista hiihtoladuista ja auringosta. Toinen leiri oli varmasti kaikille hyvin tutussa ympäristössä Vuokatissa Aateliracen yhteydessä. Leiriohjelmaamme kuului Aatelirace -kilpailu, jossa sijoitukseni oli tähän astisen urani paras. Edeltä löytyi vain muuan Iivo Niskanen. Heinäkuussa oli puolestaan vuorossa perinteinen kaksi viikkoa Ylläksellä. Ensimmäinen viikko meni omalla sapluunalla, seurana mm. Jämin Jänteen seurakaveri, parisprintin luottoaloittaja Antti Ojansivu. Toisella viikolla pääsin haastamaan Kajaanin urheilukoulun varusmiehiä Ylläksen rinteisiin Puolustusvoimien leirille. Kaikki leirit ovat onnistuneet ja kesäharjoittelu on maistunut. Tällä hetkellä kirjoittelen tätä tekstiä maajoukkueleiriltä Sveitsin Pontresinasta. Leiriä on takana neljä ja edessä vielä kolmetoista päivää, ja tuntuma on hyvä. Täällä Sveitsissä leiriseura on kovaa, ja olisikin tärkeää muistaa mennä omaa vauhtia omien tuntemusten mukaan. Maltti on valttia, kuten sanotaan. Tai kuten suomalainen hiihtosananlasku kuuluu: ”Ne, jotka röyhii kesällä, ei röyhi talvella.” Tuossakin lienee jotakin perää.

Kesä kääntyy syksyyn, ja kohta on aika kaivaa sukset varastosta jälleen tositoimiin. Hiihtokausi starttaa perinteisesti lokakuun lopussa Suomencupissa Vuokatissa. Sieltä karavaani kulkee Oloksen kautta kohti Rukaa, missä päästään toden teolla hiihtämään maailmancupin osakilpailussa 24.-25. päivä marraskuuta. Hiihtofanit voivatkin alkaa viritellä pikkuhiljaa tunnelmaa kohti tulevaa hiihtokautta, sillä kauaa ei enää tarvitse odotella. Yhdellä vanhalla kollegalla oli tässä kohtaa vuotta tapana sanoa, että ensi kuun jälkeen onkin jo lokakuu. Eli kausi on jo ihan nurkan takana. Nähdään laduilla!

Ristomatti Hakola

Kirjoittaja on Aito Säästöpankin hiihtotiimin jäsen, liikuntakasvatusaliupseeri ja oikeustieteiden ylioppilas. 

Urheilun merkitys minulle

Olen pienestä pitäen tykännyt urheilla ja olen harrastanut monia lajeja, kuten jalkapalloa, jääkiekkoa, salibandya, pyöräilyä ja hiihtoa. Vuosien varrella muut lajit alkoivat pikkuhiljaa tippua pois valikoimasta ja aloin keskittymään pääasiassa hiihtoon. Hiihtourani alkoi jo melko pienenä, kun kaksivuotiaana sain sukset jalkaan ja pääsin kiertämään kotipihaan tehtyä latua.

Urheilulla, ja etenkin hiihdolla, on erittäin suuri merkitys elämässäni. Sitä tunnetta, joka tulee hyvin menneen kisan tai kovan harjoituksen jälkeen, on mahdoton saada mistään muualta. Olen saanut myös hiihdon parista itselleni tärkeitä ystäviä eri puolilta Suomea, joihin ilman tätä harrastusta olisin tuskin tullut tutustuneeksi.

Yhteistyöllä Aito Säästöpankin kanssa on ollut iso merkitys hiihtourani kehitykseen, sillä Aito Säästöpankki on osaltaan mahdollistanut opiskeluni Sotkamon Urheilulukiossa ja harjoittelun Vuokatti-Ruka Akatemiassa. Sotkamoon opiskelemaan pääsyn ansiosta pystyn elämään täyttä urheilijanelämää ja harjoittelemaan huippuolosuhteissa loistavassa treeniporukassa.

Nyt elokuussa, kun kauden alkuun on kolmisen kuukautta, ovat fiilikset ensi kautta ajatellen hyvät. Kesän lähes kaikki treenit on pystytty tekemään suunnitellusti vaikka harjoitusmäärä jäikin kesätöiden takia hieman pienemmäksi. Kunto tuntuu olevan kuitenkin ajankohtaan nähden kohdillaan ja harjoitteluaikaa on vielä runsaasti, joten mitään estettä ensi kaudella menestymiseen ei pitäisi olla. Tavoittelen tulevalla kaudelta kymmenen parhaan joukkoon sijoittumista nuorten SM-kilpailuissa. Kilpailukauden ohella myös koulun alku lähestyy ja arki pyörähtääkin mukavasti käyntiin kesäloman jälkeen.Visa Joenperä_rajattu

Visa Joenperä, Kankaantaan Kisa

Kirjoittaja on nuori urheilija, joka hiihtämisen lisäksi suorittaa opintoja Sotkamon Urheilulukiossa.

Hiihtäjän elämää

Jälleen alkaa hiihtokausi kääntymään kohti loppua ja kohta onkin aika pohtia jo ensi kauden askelmerkkejä. Toukokuussa harjoituskausi jälleen alkaa! Nami nami! Mutta nautitaan vielä kauden viimeiset kisat, jotka huipentuvat Rukan SM-kisoissa hiihdettävään 50 kilometrin kuninkuusmatkaan.

Ensimmäinen harjoitus- ja kilpailukausi A-maajoukkueessa on sujunut lähes ongelmitta. Tietysti pieniä ongelmia aina ilmenee, mutta onhan se niin, että urheilija ei tervettä päivää näe. Keski-Euroopassa ja Suomessa matkavuorokausia tuli taas enemmän kuin tarpeeksi. Tänä vuonna maailmancupissa startteja tuli kaksikymmentä alkaen Rukalta ja päättyen minun osaltani Lahteen maaliskuussa. Tuossa välissä ehdimme maajoukkueella reissata läpi Euroopan Tour de Skitä myöten. Tour oli urani ensimmäinen, toivottavasti ei viimeinen. Se oli todella arvokas kokemus tulevia vuosia silmällä pitäen. Pakko myöntää, että onhan  kahdeksan kisaa kymmeneen päivään äärimmäisen raskas reissu päättyen vielä kunnioitusta herättävään loppunousuun. Yleisesti ottaen tämäkin vuosi on jälleen koostunut samoista maisemista, hotellihuoneista, likaisista kalsareista, kavereista ja huonoista jutuista, mistä viimeiset muutamat vuodet ovat jo tulleetkin tutuiksi. Mutta tästä duunista nauttii aina päivä päivältä enemmän. Omien rajojen koetteleminen on aina ollut minulle intohimo. Onnistuneen kisan tuottamaa fiilistä on vaikea kuvailla kenelläkään, se on vain jotakin niin mystistä. Ja tietysti voittaminen on keskimääräisesti mukavampaa kuin häviäminen. Varsinkin kestävyysurheilussa voittajiksi kasvetaan pikku hiljaa. On siis siedettävä tappioita, mutta muistettava miltä voittaminen tuntuu. Kuten muuhunkin elämään niin myös huippu-urheiluun sisältyy  ylä- ja alamäkiä. Oikeastaan voisi sanoa, että noin 95 % suorituksista on epäonnistumisia mutta se viimeinen 5 %, se tuntuu niin hyvältä, että kaikki epäonnistumiset jäävätkin onnistumisten varjoon.

Urheilu on opettanut minulle paljon, enkä varmasti vaihtaisi päivääkään
pois. Monella suomalaisella ei ole mahdollisuutta elää ammattimaisesti yksilöurheilijan elämää ja toteuttaa omaa unelmaansa. Minä olen saanut sen mahdollisuuden ja haluankin katsoa kuinka pitkälle korttini riittävät. Tästä mahdollisuudesta saankin kiittää erityisesti perhettäni sekä useita yhteistyökumppaneita muun muassa Aito Säästöpankkia! Ja kiitos vielä kaikille muillekin, jotka auttavat ja tukevat! Ja on vielä yksi asia, mikä saa minulla kylmänväreet nousemaan pintaan.  Ensi vuonna Lahdessa järjestetään hiihdon maailmanmestaruuskisat! Siis vuoden päästä Hakolan poijan pitäisi hiihtää jälleen entistä kovempaa, joten toivottavasti nähdään siellä. Nautitaan silti ensin keväthangista!

P.S Otin tunnin ennen tämän valmistumista ensimmäistä kertaa urallani Norjan hiihtokuninkaan Peter Northugin päänahan Iisalmen puistohiihdoista. Hyvä alku ensi vuoden Lahden maailmanmestaruuskisoihin!

Ristomatti Hakola, Jämin Jänne

Ristomatti on tavattavissa keskiviikkona 30.3. yhdessä hiihtäjäkollega Krista Pärmäkosken kanssa Aito Säästöpankin Kauppakadun konttorissa klo 12-13. 

Luotettava yhteistyökumppani on urheilijan ystävä

Urheilijan työ on ympärivuorokautista, mutta ilman säännöllistä palkkaa. Ei ole iltalisiä, ei tuplapalkkaa sunnuntaisin, ei palkallista vuosilomaa. Jokainen kaikkensa satsaava yksilöurheilija ottaa yrittäjän riskin: vaikka tekisi kaiken mahdollisimman hyvin, palkkaa – eli tässä tapauksessa palkintorahoja – ei välttämättä tule euroakaan. Siksi niin hyvänä kuin huonona päivänä työtä tukevien yhteistyökumppaneiden roolia ja merkitystä on vaikea edes kuvata. Se on korvaamaton, taloudellisesti ja henkisesti. Ilman yhteistyökumppaneitani urheilu tällä tasolla olisi huomattavasti paljon vaikeampaa, enkä voisi panostaa työhöni samalla tavalla.

Olen ollut onnellisessa asemassa, sillä Aito Säästöpankki on ollut mukana tukemassa urheilu-uraani pitkään. Yhteistä matkaamme on takana jo 10 vuotta. Sinä aikana olen kasvanut innokkaasta ja monipuolisesti harrastaneesta junioriurheilijasta ammattihiihtäjäksi. Olen hiihtäjänä kokenut onnistumisia ja epäonnistumisia, voittoja ja tappiota, iloa ja pettymyksiä. Parhaimmillaan yhteistyökumppani elää kaikissa niissä mukana, kuten Aito Säästöpankki on tehnytkin. Uskon, että meille molemmille yhteistyökumppanuutemme on paljon enemmän kuin logo paidassa tai takissa.

On hienoa, että kotiseudultani on löytynyt Aito Säästöpankin kaltainen yritys, joka on halunnut tehdä pitkäkestoista yhteistyötä kanssani. Pyrin omalta puoleltani hoitamaan yhteistyötämme mahdollisimman hyvin ja toivon, että myös toinen osapuoli on tähän kumppanuuteen yhtä tyytyväinen kuin minä Aito Säästöpankkiin!

Uusi harjoituskausi on jo pyörähtänyt käyntiin. Menneenä viikonloppuna olin mukana Jukolatiimissä, joka toi minulle mahdollisuuden päästä juoksemaan tänä vuonna Venlojen lisäksi avausosuuden myös Jukolassa! Jukolaan osallistuminen numerolappu rinnassa on ollut yksi haaveeni – nyt se toteutui. Seuraavaksi suuntaan katseeni kohti hiihdon kesäkisoja, jotka järjestetään Vuokatissa 23.-24.6.
Featured image

Mukavaa kesää kaikille – tavoitelkaa rohkeasti omia haaveitanne!

Krista Pärmäkoski

Kirjoittaja on ikaalislaisen maatilan kasvatti joka hiihti jo lapsena kilpaa kotimetsissä yhdessä siskonsa kanssa.