Työn tarjoaminen on ilo ja etuoikeus

Kehysneuvottelujen yhteydessä keskusteltiin paljon pienten ja PK-yritysten tilanteesta, mahdollisuuksista rekrytoida ja irtisanoa, ja toisaalta mitä se tarkoittaa työnhakijan kannalta.  Yrittäjät yrityksineen ovat meille Aito Säästöpankissa tärkeitä. Isot pankit ovat vetäytyneet PK-sektorilta, mutta meille PK-yritykset yrittäjineen ovat asiakkaita, joiden henkilökohtaiseen palveluun panostamme – yrittäjän luotettavana kumppanina ja sparrikaverina kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa. Tuoreessa luottamustehtävässäni Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjävaltuuskunnassa finanssialan edustajana yritysten henkilöstöasiat ovat puhuttaneet tietysti myös.

Ymmärrän hyvin yrittäjien huolia rekrytointiin liittyen. Uuden työntekijän palkkaaminen on pienelle tai keskisuurelle yritykselle merkittävä investointi ja iso riski. Rekrytointi, haastattelut, perehdytys ja kaikki muu prosessiin liittyvä maksaa, eikä rekrytoinnin onnistumisesta ole takeita.

Kun nyt viisikymppisen näkökulmasta katson nuorten työnhakijoiden tilannetta, haluan sanoa: etsikää pelotta näytön paikkoja! Työpaikkoihin on paljon hakijoita ja kaikki hyvät tekijät eivät mitenkään voi tulla valituiksi. Uskon että jos työllistäminen helpottuu, yhä useampi voi saada mahdollisuuden osoittaa osaamisensa. On hienoa, jos uraansa vasta rakentava voi tarttua lyhyempäänkin työpätkään ja kerätä kokemusta. Samalla madaltuu yrittäjien kynnys etsiä uutta osaamista ja uskon, että sitä kautta pysyviäkin työpaikkoja syntyy lisää.

Aito Säästöpankki on harvinainen pankki, koska meillä työpaikat lisääntyvät. Tiedän miten upeaa on päästä tarjoamaan työntekijälle työpaikka. Se tuntuu hienolta, ihan jokainen kesätyö- ja harjoittelupaikka tai uuden konttorin avaaminen ja sen tarjoamat uudet työpaikat. Joka vuosi pääsemme mukaan käynnistämään usean nuoren urapolkua konttoreissamme: tänä vuonna tämä mahdollisuus aukeaa 16 kesätyöntekijälle.

Samaa iloa kokevat yrittäjät – ja toisaalta kantavat suurta huolta yrityksensä ja työntekijöidensä tilanteesta. Joten kaikki askelet, jotka johtavat työn tarjoamisen helpottamiseen, ovat askeleita oikeaan suuntaan.

Pirkko Ahonen

Kirjoittaja on Elinkeinoelämän keskusliiton yrittäjävaltuuskunnan jäsen ja Aito Säästöpankin toimitusjohtaja.

Lapsiperheen haave: omakotitalo järven rannalla

Oletko tamperelainen lapsiperheellinen? Haaveiletko ehkä omasta kodista, kenties Pyynikillä tai Pispalassa? Näin tekee myös moni muu tamperelainen lapsiperheellinen.

Tampere on pitkään ollut Suomen vetovoimaisimpia kaupunkeja, jonne moni suomalainen olisi valmis muuttamaan, eikä ihme. Tampereella on kaikkea sopivassa mittakaavassa. Tampereelle muutetaan, mutta tamperelaiset itse mieluiten muuttavat korkeintaan lähialueille.

Myös lapsiperheet viihtyvät Tampereella, koska se on sopivan kokoinen kaupunki. Tätä mieltä oli 47 prosenttia Aito Säästöpankin keväällä teettämään asumiskyselyyn vastanneista lapsiperheistä. Kyselyssä selvitimme tamperelaisten asumiseen liittyviä käsityksiä ja toiveita.

Omakotiasuminen ja omistusasunto ovat lapsiperheiden asuntohaaveiden ylivoimaisessa kärjessä. Omistusasuminen kiinnostaa 73 prosenttia lapsiperheistä. Ei liene yllättävää, että liki kolmannes lapsiperheistä haaveilee omasta kodista Pyynikillä. Noin neljännes pitää kiinnostavana alueena Vuoresta sekä Epilän, Raholan, Kaarilan ja Villilän aluetta. Viidennes muuttaisi mieluiten Pispalaan tai Tahmelaan. Kerrostaloasumisen puolesta liputtaa lapsiperheistä reilu kolmannes ja rivitaloon muuttaisi neljännes.

Lapsiperheelliset tuntuvat olevan pääosin myös tyytyväisiä Tampereen asuntotarjontaan, sillä runsas puolet vastanneista kokee löytävänsä elämäntilanteeseensa sopivan kodin Tampereelta. Tämä on hienoa, sillä lapsiperheet vaihtavatkin usein kotia perheen kasvaessa.

Poikkeuksena muihin ikäryhmiin, lapsiperheitä ei asunnon ostossa niinkään huoleta asuntolainojen koronnousu. Suurin huoli oman asunnon ostamisessa ovat ostettavan asunnon kuntokysymykset, mikä huolestuttaa peräti 64 prosenttia vastanneista lapsiperheistä. Korkeat myyntihinnat huolettavat reilua kolmannesta ja ainoastaan joka kymmenes pelkää asuntolainojen korkojen nousua. Tämä kuvastaakin piristyneen talouden tuntoja, sillä nuoret perheelliset uskovat työllistymiseensä ja lainanmaksukykyynsä.

Asuminen Tampereella on kuitenkin vastausten perusteella turhan kallista. Runsas puolet lapsiperheellisistä kertoo nettotuloista eli kuukausittain käytettävissä olevista tuloista menevän 31-70 prosenttia asumiskuluihin eli vuokraan, asumisoikeuden kuukausimaksuun tai asuntolainan korkojen, lyhennyksen ja/tai yhtiövastikkeen maksuun. Vastanneista 40 prosenttia ilmoittaa asumiskuluihin menevän 10-30 prosenttia nettotuloista. Siksi valtaosa (68 %) lapsiperheellisistä kokeekin, että asumiseen menee liian paljon rahaa, ja haluaisivatkin kehittää Tamperetta asuinpaikkana kohtuullistamalla asuinkuluja.

Me autamme tekemään asuntohaaveista totta. Sovi tapaaminen Aito Säästöpankkiin, niin katsotaan yhdessä, millainen unelmien koti voisi olla teidän omanne.

Pirkko Ahonen

Kirjoittaja on tamperelainen omakotiasuja ja Aito Säästöpankin toimitusjohtaja.

Rikastuminen ei kiinnosta suomalaisia – raha patjan alla on suomalaisesta parempi kuin raha töissä

Suomalaiset eivät ole kiinnostuneita sijoittamisesta tai säästämisestä, kertoo Säästöpankkiryhmän teettämä valtakunnallinen Säästämisbarometri 2017. Vaikka oman talouden tulevaisuus nähdään aiempaa valoisampana, suuri osa kokee säästämisen suurimmaksi esteeksi heikon henkilökohtaisen taloudellisen tilanteen. Samalla kuitenkin 68 prosenttia säästämisen tai sijoittamisen aloittaneista on tyytyväisiä päätökseensä.

Säästöpankkien teettämä valtakunnallinen Säästämisbarometri 2017 maalaa karun kuvan suomalaisten suhtautumisesta sijoittamisen ja säästämisen eri muotoihin: ei kiinnosta. Kaikkein tutuimpienkaan muotojen kohdalla kiinnostus ei päätä huimaa: omistusasunnosta sijoitusmuotona on kiinnostunut vain 38 prosenttia vastaajista ja perinteisestä säästötilistä 35 prosenttia. Osakesijoittamisesta kiinnostuneita on puolestaan vain 21 prosenttia. Tampereen talousalueella vastaavat luvut ovat hieman korkeampia: omistusasunto sijoitusmuotona kiinnostaa 39 prosenttia, säästötili 34 prosenttia ja osakesijoittaminen 23 prosenttia vastaajista.

Vähäinen kiinnostus sijoittamiseen ja säästämiseen näkyy myös siihen käytettävistä summista. 70 prosenttia vastaajista säästää tai sijoittaa alle 100 euroa kuukaudessa. Luvussa ovat mukana 18 prosenttia vastaajista, jotka eivät säästä lainkaan. Säästämisen tai sijoittamisen aloittaneiden kohdalla tunteet ovat kuitenkin selkeät: 68 prosenttia on melko tai erittäin tyytyväisiä päätökseensä. Tampereella ei ollenkaan tai korkeintaan 100 euroa kuussa säästäviä on hieman vähemmän, 66 prosenttia. Tyytyväisyys sijoituspäätökseen on myös muuta Suomea vahvempaa, sillä 71 prosenttia on ollut valintaansa tyytyväisiä.

Osittain kiinnostuksen puutetta aiheuttaa varmasti horjunut luotto pankkeihin, mutta samalla barometrin tulokset kertovat myös siitä, että emme ole osanneet puhua säästämisestä ja sijoittamisesta kiinnostavasti ihmisten kielellä. Henkilökohtaiset taloudelliset tilanteet toki vaihtelevat, mutta on meidän tehtävämme yhdessä asiakkaan kanssa katsoa kullekin sopiva säästämisen muoto. Nämä voivat olla kuitenkin jokaisen juttuja.


Epävarmuus omasta taloudesta estää säästämisen

Uutiset talouden kohentumisesta heijastuvat myös Säästämisbarometrin tuloksiin: kun vuonna 2014 vastaajista 24 prosenttia uskoi taloutensa kohentuvan seuraavan 12 kuukauden aikana, vuonna 2017 osuus sekä koko maassa että Tampereen seudulla oli kasvanut 37 prosenttiin. Talouden kohentumisesta kertoo myös usko asuntojen hintojen nousuun: 67 prosenttia Tampereen seudulla asuvista uskoo asuntojen hintojen nousevan, muualla Suomessa sama luku on kymmenen prosenttia vähemmän (57 %).

Positiivisista talousuutisista ja kasvaneista odotuksista huolimatta vastaajat kokivat suurimpien säästämisen esteiden olevan omaan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät seikat. Niistä vastaajista, jotka eivät ole säästäneet eivätkä aikoneet aloittaa, puolet kertoi syyksi pienet tulot. Tampereen alueella pienet tulot olivat säästämisen esteenä 47 prosentilla vastaajista.

Osittain haluttomuus sijoittamista ja säästämistä kohtaan voi johtua myös eri sijoitus- ja säästämismuotojen vähäisestä tunnettuudesta. Monet tuntevat säästötilin ja omistusasunnon, mutta esimerkiksi pörssiosakkeiden kohdalla 60 prosenttia vastaajista kertoi tuntevansa sijoitusmuodon vain vähän tai ei lainkaan. Yleisesti eri säästämis- ja sijoitusmuotojen tuntemus Tampereen alueella on kauttaaltaan hieman parempi kuin muualla Suomessa: 59 prosenttia vastaajista tuntee pörssiosakkeet vain vähän tai ei lainkaan. Parempi tietämys ei kuitenkaan näy monimutkaisempien ja riskillisempien säästö- ja sijoitusmuotojen kiinnostavuuden nousuna; sen sijaan Tampereen alueella ollaan kiinnostuneempia esimerkiksi määräaikaisista talletuksista (21%) kuin muualla Suomessa (15 %).

Me Aito Säästöpankissa haluamme auttaa ihmisiä ymmärtämään talousasioita. Yhdessä voimme myös hälventää pelkoja ja ennakkoluuloja, joita sijoittamiseen ja säästämiseen liittyy. Avoimesta keskustelusta lähtee parempi ymmärrys.

Myös säästökohteet vaihtelevat: 45 prosenttia Tampereen alueella asuvista säästää pahan päivän varalle, muualla Suomessa osuuden ollessa 56 prosenttia. Tampereen alueella säästetään myös jälkipolville vähemmän kuin valtakunnallisesti. Tampereen alueella lapsille tai lapsenlapsille säästää vain 9 prosenttia vastaajista, kun muualla Suomessa vastaava luku on 15 prosenttia.

Ja koska elämää ei kiinnosta meidän suunnitelmat, kannattaa jokaisen varautua ja vaurastua uutuustuotteemme Säästöpankki Elämänvaran avulla. Saat yhdellä tuotteella vakavan sairauden turvan sekä säästät rahaa tuleviin unelmiisi. Ole yhteydessä Säästöpankkiireihimme, koska meitä sinun elämäsi kiinnostaa – niin myötä kuin vastoinkäymisissä.

Pirkko Ahonen Kirjoittaja toimii Aito Säästöpankin toimitusjohtajana.

Säästöpankin teettämä Säästämisbarometri toteutettiin syyskuussa 2017 internet-haastatteluina. Haastatteluihin osallistui 1599 18-69 -vuotiasta vastaajaa ympäri Suomen. Tampereen talousalueella vastaajia oli 146.

Rakkaudesta Tampereeseen

Tamperelaiset rakastavat kaupunkiaan – ja miksi eivät rakastaisi. Pienessä suurkaupungissa kaikki on lähellä.

Kun tamperelaisilta vastikään kysyttiin muuttohalukkuudesta, kävi ilmi, että tamperelainen on hyvin kotiseuturakas. Aito Säästöpankin tilaaman selvityksen mukaan Tampereelta ei haluta lähteä minnekään – eikä varsinkaan pääkaupunkiseudulle.

Jos jonnekin, niin mieluiten Tampereelta siirryttäisiin lähikuntiin.

Me aitosäästöpankkilaiset ajattelemme oikeastaan hyvin pitkälle kuten muutkin tamperelaiset. Mekin rakastamme Tamperetta ja pysymme täällä – kurkottaen korkeintaan lähiseudulle.  Säästöpankilla on kaupungissa komea, lähes 200-vuotinen historia. Ja pysymme Tampereen seudulla samoista syistä kuin muutkin.

Tamperelaiset kehuvat kaupungin sopivaa kokoa, hyviä palveluita ja vilkasta kulttuurielämää. Opiskelumahdollisuudet, luonnon läheisyys ja asuinseudun turvallisuus nousevat myös kyselyssä korkealle. Kaupunkilaiset arvostavat useita kaupunginosia, mutta aivan erityisesti keskustan alue kerää kehuja ja kiitosta.

Eniten Tampereella nyppii kyselyn perusteella asumisen hinta. Peräti kolmannes käyttää asumiseen 31-50 prosenttia nettotuloistaan, ja pitää osuutta liian suurena.

Aamulehti kertoi vastikään (AL 13.6.), että kaupungin kalleimmalla alueella, Kalevassa, yksiön keskimääräinen vuokra on rapiat alle 20 euroa neliöltä. Se merkitsee, että esimerkiksi 40 neliön huoneiston vuokra on liki 800 euroa kuukaudessa.

Vaikka vuokra-asuminen sopii hyvin moniin elämäntilanteisiin, vuokra-asujan kannattaisi ehkä harkita asumismuotoaan, etenkin jos vuokrat jatkavat nousuaan. Tuollaisella summalla lyhentäisi – ainakin pankinjohtajan mielestä – jo kohtalaista asuntolainaakin.

Selvityksessä tamperelaiset kertoivat, että asumisen hinnan kohtuullistaminen olisi heidän mielestään tärkein parannus Tampereen oloihin.

Aito Säästöpankki ilmoittautuu tällä puheella pohtimaan, mitä asialle voisi tehdä ja haastamme muut mukaan. Kuulette asumistalkoista lisää syksyllä, pysykään kanavalla!

Pirkko AhonenPirkko Ahonen 230 x 219 px

Kirjoittaja on Aito Säästöpankin toimitusjohtaja, joka jo nuorena unelmoi vielä joskus asuvansa Tampereella. Tampereen olojen parantaminen on lähellä pitkään Tampereella työskennelleen ja vuodesta 2012 unelmakaupungissaan asuneen pankkialan supernaisen sydäntä.

Leikkirahasta ja taloudellisesta riippumattomuudesta

Taloudellisesta riippumattomuudesta ei enää puhuta takavuosien tapaan, vaikka syytä ehkä olisi.

Siivosin jokin aika sitten vanhempieni taloa ja löysin lapsuuteni rahakätkön. Vaikka ”raha” oli alle kouluikäisenä itse askartelemaani leikkirahaa, löytö sai minut pohtimaan omaa suhdettani rahaan.

Pankki-ihmisenä rahasta on sittemmin tullut paitsi työtäni myös yhteiskunnallinen mielenkiinnon kohde. Yleisesti raha kai askarruttaa eniten silloin, kun sitä ei ole tarpeeksi.

Entä miten rahaa säästetään? Ja miksi? Saako rahaa käyttää, jos sitä esimerkiksi eläkkeelle jäädessä on karttunut, vai pitäisikö kaikki jättää lapsille?

Leikkirahani jäivät aikuistuttuani vanhempien vintille, mutta mukaani lapsuuden kodista lähti ajatus taloudellisen riippumattomuuden tärkeydestä. Edellisten sukupolvien kohdalla asiasta puhuttiin lähinnä kotiäitien haasteena.

Takavuosina oli melko tavallista, että taloudellinen riippuvaisuus aviomiehen tuloista piti naiset kiinni huonoksi koetuissa avioliitoissa. Omien varojen puuttuessa eroon ei yksinkertaisesti ollut varaa. Enää aihe ei ole samalla tavalla sukupuolisidonnainen.

Nykyään taloudellisesta riippumattomuudesta kuulee puhuttavan harvemmin. Olen kuitenkin työssäni nähnyt, kuinka ihmiset, miehet ja naiset, varsinkin 2000-luvun alkupuolella jäivät toisistaan riippuvaisiksi esimerkiksi ylisuuren asuntolainan vuoksi. Yhteinen unelma-asunto muuttuu äkkiä taakaksi, jos sen myyminen syystä tai toisesta osoittautuu hankalaksi.

Samalla tavalla taloudellinen itsemääräämisoikeus voi olla uhattuna, jos vanhuuden turvaksi tarkoitettu omistusasunto menettää arvoaan esimerkiksi muuttotappiopaikkakunnalla.

Onneksi ainakin surullisimmista ylivelkaantumistapauksista on arkikokemukseni mukaan otettu opiksi ja ensiasuntojen ostamisessa on jälleen tervetullut ripaus realismia.

Mitä tulee ikääntyneiden rahan käyttöön, olen hautuumaalle säästämistä vastaan. Mielestäni jokaisen olisi hyvä nauttia – suunnitelmallisesti – ainakin osasta varoistaan, ennen kuin on myöhäistä.

 

Pirkko AhonenPirkko Ahonen 230 x 219 px

Kirjoittaja on Aito Säästöpankin toimitusjohtaja, joka kannustaa vahvasti säästämään, mutta muistuttaa myös nauttimaan varoista.

Hyvä pankkisuhde on kuin mikä tahansa ihmissuhde – tärkeintä on aito kohtaaminen

Pankkiala on kovassa murroksessa, mutta inhimillistä suhdetta ei korvaa mikään.

Oletko koskaan miettinyt omaa pankkisuhdettasi? Miten se on syntynyt ja millaiset asiat ovat vaikuttaneet siihen, minkä pankin asiakas olet?

Vielä joku vuosikymmen sitten pankki valikoitui usein kodin perintönä. Jos vanhempien pankki oli KOP, lapsista ei ihan helposti tullut syppiläisiä. Sittemmin suomalainen pankkimaailma on kokenut monta myllerrystä, eikä pankkileirejä ole enää samaan tapaan olemassa.

Nykyisin valinnanvaraa erilaisten, ennen ehkä vain pankin tarjoamien palveluiden käyttöön on enemmän. Toisaalta pankin valinta on ehkä sattumanvaraisempaa. Hyvä lainatarjous, kaverin suositus, omat arvot ja hyväksi koettu palvelu voivat olla tärkeämpiä kuin perinteet tai vanhempien esimerkki.

Jatkossa pankkipalvelujen digitalisoituminen tarkoittaa jälleen uutta murrosta. On sanottu, että seuraavan kymmenen vuoden aikana pankkiala muuttuu enemmän kuin se on muuttunut sataan vuoteen. Kenellekään ei ole aivan tarkkaa käsitystä siitä, miltä pankit milloinkin tulevaisuudessa tulevat näyttämään. Muutos on ja tulee olemaan tälläkin alalla jatkuvaa.

Pitkä yhteinen historia voi olla tärkeä, mutta yhteinen sävel voi syntyä nopeastikin

Me Aito Säästöpankissa käytämme paljon aikaa pankkisuhdeasioiden pohtimiseen. Lähdemme siitä, että myös digitalisoituvassa maailmassa inhimilliselle kohtaamiselle on oma hetkensä. Lisäksi inhimillisen kohtaamisen henkilökohtaisuus, luottamus ja ymmärrys tulisi välittyä asiakkaille kaikissa palvelukanavissa.

Emme usko, että sähköinen palvelu milloinkaan täysin korvaisi henkilökohtaista pankkisuhdetta. Varsinkin elämän suurissa käännekohdissa, kuten oman kodin hankinnan yhteydessä, useimmat asiakkaat haluavat pohtia ratkaisuja luotetun virkailijan kanssa kasvotusten. Miten kukin sitten löytää oman luotettavan virkailijansa, jos historiaa tai perimää ei ole olemassa? Näissä tilanteissa Aito Säästöpankin hyvät asiakasteot ja aito kiinnostus asiakkaan asioihin tulisi välittyä myös digitaalisissa kanavissa varteenotettavana vaihtoehtona.

Hyvä henkilökohtainen pankkisuhde koetaan arvokkaaksi erityisesti silloin, kun kyse on oman talouden tärkeistä päätöksistä – asunnon vaihdosta, yrityksen perustamisesta tai vaikka lapsenlapselle säästämisestä. Toimiva pankkisuhde on kuin mikä tahansa ihmissuhde: luottamuksella, ymmärryksellä ja ihmisten ”kemialla” on paljon merkitystä. Pitkä yhteinen historia on tärkeä, mutta yhteinen sävel voi syntyä nopeastikin.

Aito Säästöpankissa me pyrimme siihen, että koko henkilökuntamme on osaavaa, ystävällistä, palveluhenkistä ja – aitoa. Olemme olemassa asiakkaitamme varten.

Vain aito kohtaaminen voi synnyttää luottamusta.Pirkko Ahonen 230 x 219 px

Pirkko Ahonen

Kirjoittaja toimii Aito Säästöpankin toimitusjohtajana ja liputtaa asiakaslähtöisen, suomalaisen palvelun puolesta. Seuraa Pirkkoa twitterissä @PankkiPirkko

Pankkipalvelu ei ole kuollut

Pankkisektorilla puhaltavat muutoksen tuulet. Yt-neuvottelut ovat seuranneet toinen toistaan. Konttori konttorin jälkeen on laittanut iltapäiväksi ovensa kiinni – tai sulkenut ne lopullisesti. Yhä useampi asiakas siirtyy verkkoon, joko itselle sopivien aikataulujen tai pankkien työnnön avustuksella.

Me uskomme – vastoin yleistä luuloa – että pankkipalvelu ei ole kuollut tai edes kuolemassa. Siitähän meidät tunnetaankin – olemme pankki, joka ui vastavirtaan, rinta rottingilla. Kun ympärillä ovat ovet sulkeutuneet, me olemme lisänneet konttoreita. Kun muissa pankeissa valot ovat sammuneet, me olemme laajentaneet aukioloaikoja ja rekrytoineet uusia, lupaavia asiantuntijoita palvelemaan kasvavaa asiakasjoukkoamme.

Tämä kaikki on tehty siksi, että sille on konkreettinen tilaus – niin kertovat sekä pankkiin saapuneet asiakaspalautteet että asiakasvirta. Meillä on enemmän henkilökuntaa asiakasta kohden kuin muilla pankeilla. Meillä on aikaa ihan jokaiselle ovestamme kulkevalle ihmiselle.

Verkkopalvelumme eivät ole tästä kaikesta huolimatta jääneet meillä lapsipuolen asemaan. Ne ovat käyneet läpi juuri perinpohjaisen uudistuksen. Mobiilipankki – Sp-Mobiili – on ilmestynyt juuri sovelluskauppoihin. Verkko ja sen luomat mahdollisuudet kiinnostavat meitä, ja haluamme mennä vauhdilla eteenpäin.

Me lähdemme kuitenkin siitä, että verkkopalvelut eivät ole meille ensisijaisesti mahdollisuus ajaa perinteistä, kasvokkain tapahtuvaa palvelua alas. Ne ovat meille mahdollisuus palvella asiakkaitamme nykyaikaisella tavalla – unohtamatta kuitenkaan sitä, että töiden jälkeen asiakkaallamme on mahdollisuus tulla keskustelemaan raha-asioistaan kahvikupin ääreen.

Teknologia on renki ja asiakas isäntä. Tähän me uskomme, ja sen mukaan toimimme.Featured image

Pirkko Ahonen

Kirjoittaja toimii Aito Säästöpankin toimitusjohtajana ja liputtaa asiakaslähtöisen, suomalaisen palvelun puolesta. Seuraa Pirkkoa twitterissä @PankkiPirkko