Elä, mutta älä yli varojesi

Jo 381 700 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Määrä on kasvava, sillä vuodessa luku on lisääntynyt 7 500 ihmisellä. Hälyttävää on, että maksuvaikeuksia aiheuttavat nyt myös asuntolainat.

Mistä nämä luvut kertovat? No ainakin siitä että ihmisten on vaikeaa havaita omaa, monesti useista eri lainoista koostuvaa velkataakkaansa ja mitoittaa omaa takaisinmaksukykyään sen mukaan. Tunnistan itsekin ilmiön, sillä kun ruuhkavuosien keskiössä olevassa kodissa tapahtuu vesivahinko ja sen jälkeen rikkoutuu peräjälkeen niin imuri kuin jääkaappikin, alkaa jälkimmäisen kohdalla kodinkoneliikkeen halpa rahoitustarjous houkuttaa tarkemmankin markan vartijaa. Varsinkin, kun syksyn ensimmäisten yöpakkasten jälkeen mieleen muistuu katsastusmiehen sanat vanhojen talvirenkaiden urasyvyydestä, ja myös renkaille hoituisi rahoitus varsin kätevästi tekstiviestillä… Domino-efekti on melkein valmis.

Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on noussut vuoden aikana erityisesti 35–39-vuotiaiden sekä 55–64-vuotiaiden ikäryhmissä. Näilläkin ikäryhmillä on ainakin yksi yhteinen nimittäjä; olemme kaikki olleet joskus lapsia ja nuoria. Maksuhäiriöluvut kertovat myös sen, että taloustaidoille ja talouskasvatukselle on olemassa selvä tarve, niin ennaltaehkäisevässä mielessä kuin tilanteissa, joissa mopo on niin sanotusti lähtenyt jo käsistä. Taloustaitoja tai talouskasvatusta peräänkuuluttaessa on ihan oikeutettua kohdistaa katseet lapsiin ja nuoriin, sillä minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.

Valmiuksia oman talouden suunnitteluun pitäisi ehdottomasti saada koulusta, mutta oma vastuunsa on myös vanhemmilla, mummeilla ja kummeilla – meillä aikuisilla. Kotona raha-asioita ja taloudenhallintaa voi treenata ihan yksinkertaisen kautta; lapsi voi tienata tiskikoneen täyttämisellä ja roskapussin viemisellä kolikoita. Sitten lasketaan yhdessä kolikot yhteen ja mietitään mitä rahalla saa – ja mitä sillä ehkä saisi, jos malttaisi hetken ja tienaisi vielä vähän lisää. Ja kun säästötavoite on saavutettu ja ostos tehty, alkaa säästäminen taas alusta vaihtorahojen suomalla alkupääomalla. Summat suurenevat, samalla kuin vaikeuskerroin  ja ymmärrys kasvavat.

Omat verkkopankkitunnukset ja ensimmäiset, omalla nimellä postilaatikosta tippuneet laskut! Muistan vieläkin, kuinka hienoa oli vastata omista menoistaan, vaikkakin äidin (taloudellisella) avustuksella. Yksi tärkeä oppi jonka haluan itse lapsilleni siirtää on se, että laskujen avaamatta jättäminen ei poista velvoitetta niiden maksamiseen. Joten kun eräpäivä lähestyy ja tilin saldo lähenee nollaa, on tärkeää tarttua puhelimeen. Ottamalla yhteyden laskuttajaan jo ennen eräpäivää on mahdollista sopia laskulle itselle sopivat maksuerät ja maksuaikataulu.  Maksuaikataulusta sopimimalla maksaja voi myös säästää sievoisen summan rahaa, kuten oheisessa kännykkälasku-esimerkissä. Säästämista siis tavallaan sekin, että hoitaa laskunsa fiksusti.

Myös aikuiset voivat treenata taloustaitojaan ja parantaa näkemystään omasta taloudestaan. Tässä sparrausapuna voi toimia vaikka lähikonttorin tuttu säästöpankkiiri, sillä kun omistat reilun tunnin ajastasi talousasioillesi, saat Oman talouden tuokiossamme kokonaiskuvan siitä mihin rahkeesi riittävät. Samalla tulee luultavasti hoidettua kuntoon myös se, mikä viime kädessä omalla kohdallani esti kulutusluottojen kanveesiin kaatavan domino-efektin: puskurirahastoon säästäminen.

Rahankäyttö on arkisia valintoja: Menenkö kahvilaan vai ostanko paketin kahvia ja keitän kahvit kotona? Säästänkö ensi vuoden ulkomaanmatkaa varten vai lähdenkö viikonloppuna laivalle? Ostanko tavarat uusina vai käytettyinä? Ei ole oikeita tai vääriä valintoja, vaan jokainen saa käyttää rahansa juuri niin kuin kokee parhaaksi. Kultaisena sääntönä voisi tästä huolimatta pitää tämän: elä, mutta älä yli varojesi.

Ja koska me Aito Säästöpankissa tahdomme puhua rahasta, tulemme mielellämme kertomaan nuorille rahankäytöstä ja oman talouden fiksusta hallinnasta myös oppilaitoksiin. Säästöpankki auttaa aina, tässä tapauksessa myös opettajia. Olethan rohkeasti yhteydessä, jos voimme jeesata.

Kirsi Evilä

Kirjoittaja työskentelee Aito Säästöpankin markkinoinnin ja viestinnän parissa. Kirjoittajan viimeisin hankinta on pieni kassakone, jonka äärellä lasketaan iltaisin paperisia seteleitä ja muovisia kolikoita.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s