Lapsiperheen haave: omakotitalo järven rannalla

Oletko tamperelainen lapsiperheellinen? Haaveiletko ehkä omasta kodista, kenties Pyynikillä tai Pispalassa? Näin tekee myös moni muu tamperelainen lapsiperheellinen.

Tampere on pitkään ollut Suomen vetovoimaisimpia kaupunkeja, jonne moni suomalainen olisi valmis muuttamaan, eikä ihme. Tampereella on kaikkea sopivassa mittakaavassa. Tampereelle muutetaan, mutta tamperelaiset itse mieluiten muuttavat korkeintaan lähialueille.

Myös lapsiperheet viihtyvät Tampereella, koska se on sopivan kokoinen kaupunki. Tätä mieltä oli 47 prosenttia Aito Säästöpankin keväällä teettämään asumiskyselyyn vastanneista lapsiperheistä. Kyselyssä selvitimme tamperelaisten asumiseen liittyviä käsityksiä ja toiveita.

Omakotiasuminen ja omistusasunto ovat lapsiperheiden asuntohaaveiden ylivoimaisessa kärjessä. Omistusasuminen kiinnostaa 73 prosenttia lapsiperheistä. Ei liene yllättävää, että liki kolmannes lapsiperheistä haaveilee omasta kodista Pyynikillä. Noin neljännes pitää kiinnostavana alueena Vuoresta sekä Epilän, Raholan, Kaarilan ja Villilän aluetta. Viidennes muuttaisi mieluiten Pispalaan tai Tahmelaan. Kerrostaloasumisen puolesta liputtaa lapsiperheistä reilu kolmannes ja rivitaloon muuttaisi neljännes.

Lapsiperheelliset tuntuvat olevan pääosin myös tyytyväisiä Tampereen asuntotarjontaan, sillä runsas puolet vastanneista kokee löytävänsä elämäntilanteeseensa sopivan kodin Tampereelta. Tämä on hienoa, sillä lapsiperheet vaihtavatkin usein kotia perheen kasvaessa.

Poikkeuksena muihin ikäryhmiin, lapsiperheitä ei asunnon ostossa niinkään huoleta asuntolainojen koronnousu. Suurin huoli oman asunnon ostamisessa ovat ostettavan asunnon kuntokysymykset, mikä huolestuttaa peräti 64 prosenttia vastanneista lapsiperheistä. Korkeat myyntihinnat huolettavat reilua kolmannesta ja ainoastaan joka kymmenes pelkää asuntolainojen korkojen nousua. Tämä kuvastaakin piristyneen talouden tuntoja, sillä nuoret perheelliset uskovat työllistymiseensä ja lainanmaksukykyynsä.

Asuminen Tampereella on kuitenkin vastausten perusteella turhan kallista. Runsas puolet lapsiperheellisistä kertoo nettotuloista eli kuukausittain käytettävissä olevista tuloista menevän 31-70 prosenttia asumiskuluihin eli vuokraan, asumisoikeuden kuukausimaksuun tai asuntolainan korkojen, lyhennyksen ja/tai yhtiövastikkeen maksuun. Vastanneista 40 prosenttia ilmoittaa asumiskuluihin menevän 10-30 prosenttia nettotuloista. Siksi valtaosa (68 %) lapsiperheellisistä kokeekin, että asumiseen menee liian paljon rahaa, ja haluaisivatkin kehittää Tamperetta asuinpaikkana kohtuullistamalla asuinkuluja.

Me autamme tekemään asuntohaaveista totta. Sovi tapaaminen Aito Säästöpankkiin, niin katsotaan yhdessä, millainen unelmien koti voisi olla teidän omanne.

Pirkko Ahonen

Kirjoittaja on tamperelainen omakotiasuja ja Aito Säästöpankin toimitusjohtaja.

Joulu – rahan kiireisin aika

Joulukuussa raha liikkuu. Ensin Verohallinto jakaa sitä kuun alussa kansalaisille monta miljoonaa. Itseasiassa vuonna 2017 lähes 2,5 miljardia euroa lähti palautuksia takaisin kuluttajille. Sitten heti perään rakkaan isänmaamme syntymäpäivä saa jo rahan liikkumaan meidän tileiltä toiseen suuntaan. Tukat, kukat, mekot ja puvut; niin ne eurot palaa.

Ja kun näistä ollaan selvitty, niin alkaa se todellinen rahanmeno. Me suomalaiset lähetämme useita kymmeniä miljoonia joulukortteja, ostamme yli miljoona joulukuusta, hankimme n. 6 miljoonaa kiloa kinkkua ja käytämme keskimäärin 300 euroa lahjoihin per henki. Kuulostaa aika hyvältä, kansantalouden kannalta siis.

Toisaalta kuulostaa myös aika kalliilta. Toki kukin meistä rakentaa oman näköisensä joulun, mutta edellä mainitut ovat Tilastokeskuksen julkaisemat vuoden 2016 joulun tunnusluvut. Jouluun panostetaan ja joulu saa näkyä.

Näin perheenäitinä joulu tuntuu paikoittain jopa ahdistavalta. Lapsien pitkät toivelistat ja ruokaa notkuvat pöydät mielessä kuljen viikkokausia. Hiki otsalla. Nyt, kun aattoon on enää vajaa kaksi viikkoa aikaa, alkaa stressi nousta siitä ettei stressiä ole vielä yhtään.

Stressi saattaa olla joulunaikaan monillekin tuttu tunne. Joulukuussa kun elämä kuitenkin jatkaa kulkuaan ja laskutusohjelmat tuottavat maksettavaa vaikka kuinka olisi lahjojakin ostettavana. Jos Säästämisbarometrin mukaan vain osa suomalaisista säästää säännöllisesti, niin miten ne kaikki muut hoitavat joulunajan kulut?

Aina puhutaan eläkepäiviin varautumisesta, ensiasunnon ostoon säästämisestä ja varapuskurin pitämisestä yllättäviä menoja varten, mutta kai jouluakin varten olisi hyvä hieman säästää. Sillä saattaisi säästää myös hieman itseään.

Ne veronpalautukset toimivat varmaan monille tässä vaiheessa vuotta arjen pelastajana, mutta säästömuotona se ei ole ehkä kuitenkaan kaikista kannattavin. Kun säästämisen on aloittanut jo ennen joulua, niin uusi vuosikin on helpompaa aloittaa uusilla, suurilla säästösuunnitelmilla!

Jouluterkuin

Annamari ja koko Kauppakadun konttorin väki

Annamari Yläpoikelus

Kirjoittaja on kahden lapsen äiti ja palveluneuvoja Kauppakadun konttorista.