Rikastuminen ei kiinnosta suomalaisia – raha patjan alla on suomalaisesta parempi kuin raha töissä

Suomalaiset eivät ole kiinnostuneita sijoittamisesta tai säästämisestä, kertoo Säästöpankkiryhmän teettämä valtakunnallinen Säästämisbarometri 2017. Vaikka oman talouden tulevaisuus nähdään aiempaa valoisampana, suuri osa kokee säästämisen suurimmaksi esteeksi heikon henkilökohtaisen taloudellisen tilanteen. Samalla kuitenkin 68 prosenttia säästämisen tai sijoittamisen aloittaneista on tyytyväisiä päätökseensä.

Säästöpankkien teettämä valtakunnallinen Säästämisbarometri 2017 maalaa karun kuvan suomalaisten suhtautumisesta sijoittamisen ja säästämisen eri muotoihin: ei kiinnosta. Kaikkein tutuimpienkaan muotojen kohdalla kiinnostus ei päätä huimaa: omistusasunnosta sijoitusmuotona on kiinnostunut vain 38 prosenttia vastaajista ja perinteisestä säästötilistä 35 prosenttia. Osakesijoittamisesta kiinnostuneita on puolestaan vain 21 prosenttia. Tampereen talousalueella vastaavat luvut ovat hieman korkeampia: omistusasunto sijoitusmuotona kiinnostaa 39 prosenttia, säästötili 34 prosenttia ja osakesijoittaminen 23 prosenttia vastaajista.

Vähäinen kiinnostus sijoittamiseen ja säästämiseen näkyy myös siihen käytettävistä summista. 70 prosenttia vastaajista säästää tai sijoittaa alle 100 euroa kuukaudessa. Luvussa ovat mukana 18 prosenttia vastaajista, jotka eivät säästä lainkaan. Säästämisen tai sijoittamisen aloittaneiden kohdalla tunteet ovat kuitenkin selkeät: 68 prosenttia on melko tai erittäin tyytyväisiä päätökseensä. Tampereella ei ollenkaan tai korkeintaan 100 euroa kuussa säästäviä on hieman vähemmän, 66 prosenttia. Tyytyväisyys sijoituspäätökseen on myös muuta Suomea vahvempaa, sillä 71 prosenttia on ollut valintaansa tyytyväisiä.

Osittain kiinnostuksen puutetta aiheuttaa varmasti horjunut luotto pankkeihin, mutta samalla barometrin tulokset kertovat myös siitä, että emme ole osanneet puhua säästämisestä ja sijoittamisesta kiinnostavasti ihmisten kielellä. Henkilökohtaiset taloudelliset tilanteet toki vaihtelevat, mutta on meidän tehtävämme yhdessä asiakkaan kanssa katsoa kullekin sopiva säästämisen muoto. Nämä voivat olla kuitenkin jokaisen juttuja.


Epävarmuus omasta taloudesta estää säästämisen

Uutiset talouden kohentumisesta heijastuvat myös Säästämisbarometrin tuloksiin: kun vuonna 2014 vastaajista 24 prosenttia uskoi taloutensa kohentuvan seuraavan 12 kuukauden aikana, vuonna 2017 osuus sekä koko maassa että Tampereen seudulla oli kasvanut 37 prosenttiin. Talouden kohentumisesta kertoo myös usko asuntojen hintojen nousuun: 67 prosenttia Tampereen seudulla asuvista uskoo asuntojen hintojen nousevan, muualla Suomessa sama luku on kymmenen prosenttia vähemmän (57 %).

Positiivisista talousuutisista ja kasvaneista odotuksista huolimatta vastaajat kokivat suurimpien säästämisen esteiden olevan omaan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät seikat. Niistä vastaajista, jotka eivät ole säästäneet eivätkä aikoneet aloittaa, puolet kertoi syyksi pienet tulot. Tampereen alueella pienet tulot olivat säästämisen esteenä 47 prosentilla vastaajista.

Osittain haluttomuus sijoittamista ja säästämistä kohtaan voi johtua myös eri sijoitus- ja säästämismuotojen vähäisestä tunnettuudesta. Monet tuntevat säästötilin ja omistusasunnon, mutta esimerkiksi pörssiosakkeiden kohdalla 60 prosenttia vastaajista kertoi tuntevansa sijoitusmuodon vain vähän tai ei lainkaan. Yleisesti eri säästämis- ja sijoitusmuotojen tuntemus Tampereen alueella on kauttaaltaan hieman parempi kuin muualla Suomessa: 59 prosenttia vastaajista tuntee pörssiosakkeet vain vähän tai ei lainkaan. Parempi tietämys ei kuitenkaan näy monimutkaisempien ja riskillisempien säästö- ja sijoitusmuotojen kiinnostavuuden nousuna; sen sijaan Tampereen alueella ollaan kiinnostuneempia esimerkiksi määräaikaisista talletuksista (21%) kuin muualla Suomessa (15 %).

Me Aito Säästöpankissa haluamme auttaa ihmisiä ymmärtämään talousasioita. Yhdessä voimme myös hälventää pelkoja ja ennakkoluuloja, joita sijoittamiseen ja säästämiseen liittyy. Avoimesta keskustelusta lähtee parempi ymmärrys.

Myös säästökohteet vaihtelevat: 45 prosenttia Tampereen alueella asuvista säästää pahan päivän varalle, muualla Suomessa osuuden ollessa 56 prosenttia. Tampereen alueella säästetään myös jälkipolville vähemmän kuin valtakunnallisesti. Tampereen alueella lapsille tai lapsenlapsille säästää vain 9 prosenttia vastaajista, kun muualla Suomessa vastaava luku on 15 prosenttia.

Ja koska elämää ei kiinnosta meidän suunnitelmat, kannattaa jokaisen varautua ja vaurastua uutuustuotteemme Säästöpankki Elämänvaran avulla. Saat yhdellä tuotteella vakavan sairauden turvan sekä säästät rahaa tuleviin unelmiisi. Ole yhteydessä Säästöpankkiireihimme, koska meitä sinun elämäsi kiinnostaa – niin myötä kuin vastoinkäymisissä.

Pirkko Ahonen Kirjoittaja toimii Aito Säästöpankin toimitusjohtajana.

Säästöpankin teettämä Säästämisbarometri toteutettiin syyskuussa 2017 internet-haastatteluina. Haastatteluihin osallistui 1599 18-69 -vuotiasta vastaajaa ympäri Suomen. Tampereen talousalueella vastaajia oli 146.

Nousukausi vasta alkamaisillaan Suomen asuntomarkkinoilla

Suomen asuntomarkkinat ovat kasvaneet tänä vuonna ennustettua hitaammin. Käytettyjen asuntojen kauppamäärissä ei ole vielä tapahtunut suuria muutoksia viime vuosiin verrattuna. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesalan mukaan vasta nyt makrotalouden mittarit alkavat olla siinä asennossa, jolloin asuntokaupassa voi alkaa näkyä selkeää vilkastumista. Vaikka Suomen talouden noususuhdanne on alkanut ja kuluttajien odotukset ovat korkeammalla kuin aikoihin, ihmiset haluavat nähdä muutoksen omassa taloudessaan ennen kuin alkavat toteuttaa asunnonvaihtotoiveitaan.

Vesalan mukaan kuluttajaluottamusindeksi on noussut vuodessa merkittävästi. Se kertoo kuluttajien odotusilmapiirin muutoksesta tunnetasolla. Asunnonostoaikeet ovat elpyneet huomattavasti hitaammin. Asunnonvaihto tai uuden asunnon ostaminen on iso henkilökohtainen järkipäätös, johon oma työtilanne, tulot ja varmuus tulevaisuudesta vaikuttavat. Kun taloudessa alkaa mennä paremmin, tulee ensimmäinen kasvusykäys tuottavuuden kasvun kautta. Kotitalouksen tilanne alkaa kuitenkin parantua vasta työttömyyden selkeän laskun myötä. Suomessa työllisyyden paraneminen on ottamassa kiihdytysvauhtia. Siksi olemme vasta nyt parempien asuntomarkkina-aikojen kynnyksellä.

Vesalan mukaan työllisyys ja muuttoliike ovat asuntojen hintojen keskeisiä selittäjiä. Mitä parempi työllisyys ja korkeampi väestön nettolisäys, sitä suotuisammin asuntojen hinnat kehittyvät. Tämä pätee kaikkialla Suomessa.

Suomen asuntomarkkinat ovat terveet ja vakaalla pohjalla

Vaikka kasvu on toistaiseksi ollut odotettua hitaampaa, näyttää asuntomarkkinatilanteemme kaikin puolin hyvältä. Kuluttajien luottamuksen vahvistumisesta kertoo sekin, että asuntolainoja on otettu 2 % enemmän kuin vuosi sitten. Myös ihmisten varallisuus on tämän vuosikymmenen aikana kasvanut, ja kotitalouksilla on velkaa tuloihin nähden aiempaa vähemmän.

Toisin kuin Ruotsissa tai Norjassa, asuntokuplan aineksia ei Suomessa ole nähtävissä. Meillä tulot ovat nousseet asuntojen hintoja selvästi enemmän. Sen sijaan vuokra-asuntomarkkinoillamme muhii pommi. Erityisesti kaupunkien pienten asuntojen vuokrat ovat karanneet pilviin. Tulot ja asuntojen hinnat ovat jääneet kauas vuokrien nousuvauhdista. Vaikka tiedämme asenteiden muuttuneen vuokralla asumista kohtaan, niin eihän ole mitään järkeä maksaa niin korkeaa vuokraa, jolla saa hankittua itselleen oman kodin. Vuokrien noususuhde ei voi jatkua enää pitkään.

Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, meillä asuntojen hintakehitys sekä asuntojen hintakehitys suhteessa tuloihin on kehittynyt erittäin maltillisesti. Asuntomarkkinamme toimivat muutenkin eri periaatteella kuin esimerkiksi Ruotsissa, joissa asuntolainat ovat aina asuntokohtaisia ja keskimäärin 50–60 vuoden lainoista maksetaan vain korkoja. Pisimmillään siellä laina-ajat voivat olla jopa 125 vuotta.

Jukka Rantanen

Kirjoittaja on Sp-Koti Oy:n toimitusjohtaja. Sp-Koti on Säästöpankkiryhmään kuuluva kiinteistönvälitysketju, joka toimii franchising-pohjalta ja palvelee asiakkaita yli 55 toimipisteessä eri puolilla Suomea.