Leikkirahasta ja taloudellisesta riippumattomuudesta

Taloudellisesta riippumattomuudesta ei enää puhuta takavuosien tapaan, vaikka syytä ehkä olisi.

Siivosin jokin aika sitten vanhempieni taloa ja löysin lapsuuteni rahakätkön. Vaikka ”raha” oli alle kouluikäisenä itse askartelemaani leikkirahaa, löytö sai minut pohtimaan omaa suhdettani rahaan.

Pankki-ihmisenä rahasta on sittemmin tullut paitsi työtäni myös yhteiskunnallinen mielenkiinnon kohde. Yleisesti raha kai askarruttaa eniten silloin, kun sitä ei ole tarpeeksi.

Entä miten rahaa säästetään? Ja miksi? Saako rahaa käyttää, jos sitä esimerkiksi eläkkeelle jäädessä on karttunut, vai pitäisikö kaikki jättää lapsille?

Leikkirahani jäivät aikuistuttuani vanhempien vintille, mutta mukaani lapsuuden kodista lähti ajatus taloudellisen riippumattomuuden tärkeydestä. Edellisten sukupolvien kohdalla asiasta puhuttiin lähinnä kotiäitien haasteena.

Takavuosina oli melko tavallista, että taloudellinen riippuvaisuus aviomiehen tuloista piti naiset kiinni huonoksi koetuissa avioliitoissa. Omien varojen puuttuessa eroon ei yksinkertaisesti ollut varaa. Enää aihe ei ole samalla tavalla sukupuolisidonnainen.

Nykyään taloudellisesta riippumattomuudesta kuulee puhuttavan harvemmin. Olen kuitenkin työssäni nähnyt, kuinka ihmiset, miehet ja naiset, varsinkin 2000-luvun alkupuolella jäivät toisistaan riippuvaisiksi esimerkiksi ylisuuren asuntolainan vuoksi. Yhteinen unelma-asunto muuttuu äkkiä taakaksi, jos sen myyminen syystä tai toisesta osoittautuu hankalaksi.

Samalla tavalla taloudellinen itsemääräämisoikeus voi olla uhattuna, jos vanhuuden turvaksi tarkoitettu omistusasunto menettää arvoaan esimerkiksi muuttotappiopaikkakunnalla.

Onneksi ainakin surullisimmista ylivelkaantumistapauksista on arkikokemukseni mukaan otettu opiksi ja ensiasuntojen ostamisessa on jälleen tervetullut ripaus realismia.

Mitä tulee ikääntyneiden rahan käyttöön, olen hautuumaalle säästämistä vastaan. Mielestäni jokaisen olisi hyvä nauttia – suunnitelmallisesti – ainakin osasta varoistaan, ennen kuin on myöhäistä.

 

Pirkko AhonenPirkko Ahonen 230 x 219 px

Kirjoittaja on Aito Säästöpankin toimitusjohtaja, joka kannustaa vahvasti säästämään, mutta muistuttaa myös nauttimaan varoista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s