Käynti epämukavuusalueella kannattaa

Olen viime kesältä tuttu kesätyöntekijä Sammonkadun konttorista. Ajatuksiani olet tosin saattanut lukea jo kesällä 2016, kun kirjoitin ylös fiiliksiäni ensimmäisestä kesästäni pankin palveluksessa. Kesän päättyessä toimin talven ajan osa-aikaisena apulaisena opintojeni ohessa. Toukokuussa lukuvuoden loppuessa palasin takaisin pankkiin täysipäiväiseksi kesätyöntekijäksi.

Kulunut vuosi on ollut täynnä tekemistä. Jokainen täysipäiväisesti opiskeleva tietää, että opintojen ja työn yhdistäminen on ajoittain haasteellista. Kolikolla on kuitenkin aina kääntöpuolensa. Koen nimittäin oppineeni kaksin verroin enemmän, kun olen opintojeni ohessa saanut työskennellä oman alan töissä. Eikä oppi rajoitu ainoastaan finanssialaan, vaan oppia on irronnut niin asiakaspalvelutaidoissa kuin tiimityötaidoissakin. Opiskelupaikkani TAMKin Proakatemialla, liiketalouden yrittäjyyden ja tiimijohtamisen linjalla arki on hektistä. On siis vaatinut joustavuutta kaikilta osapuolilta, jotta koulu ja työ on saatu sovitettua arkeen onnistuneesti.

Reilu vuosi sitten aloitin työskentelyn nollakokemuksella. Kaikki pankkityössä oli uutta. Aito Säästöpankki oli minulle yksi pankki muiden joukossa. Ensimmäisen kesän edetessä opin pankkien palveluista ja eri pankkien palveluiden välisistä eroista. Meillä asiakkaat kohdataan kasvokkain ja jokainen heistä on minulle yhtä tärkeä. Jo viime vuonna mainitsin blogikirjoituksessani, että minä olen asiakkaita palvellessa se joka antaa pankille kasvot. Tästä syystä koen tärkeäksi, että omat arvoni kohtaavat pankin arvojen kanssa. Se onkin yksi syy miksi olen työssäni viihtynyt.

Tänä vuonna lähtökohta työn aloittamiselle oli hyvin erilainen. Resursseja ei menee enää perusjuttujen opetteluun tai pankkiin tutustuen. Nyt kehitän tietotaitoja finanssialan osaajana syvemmin. Tämä ei tarkoita, että tämä kesä olisi viime kesää helpompi. Minua on haastettu ja olen viettänyt aikaa siellä kuuluisalla epämukavuusalueella useita kertoja kesän aikana. On ollut hetkiä kun tuntuu, että en minä osaa. Näissä tilanteissa on osattava olla armollinen itselleen ja ymmärtää, ettei tarvitsekaan osata. Aina saa apua. Epämukavuusalueella vierailu on tuottanut tulosta ja tiedostan kehittyneeni työssäni paljon. Se on äärettömän palkitsevaa.

Mitä sitten olen tänä kesänä oppinut? Erityisesti säästäminen on opiskelijalle mielenkiintoinen ja tärkeä aihe, johon liittyviä oppeja olen saanut jakaa asiakkaille. Muun muassa rahastot ja ASP-tilit ovat käyneet jo melkoisen tutuiksi ja niistä mielelläni jaan tietoa asiakkaille ja tuttavilleni. Joka tapauksessa alalla on vielä paljon opittavaa. Ja minulla on halu oppia. Sitä en tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta tällä hetkellä koen että pankkialalla on minulle vielä paljon annettavaa.

Tätä itsensä haastamisen sanomaa haluan jakaa kanssaopiskelijoille, olit sitten pankkialalla tai et; haastakaa itseänne älkääkä tyytykö siihen mitä olette nyt oppineet – pystytte vielä paljon parempaan.

Kirsikkana kakun päälle on annettava kunniamaininta työyhteisölle. Teidän kanssanne olen viihtynyt tehtävissäni erinomaisesti!

Energistä syksyä toivottaen

Sara Kauppinen
Kirjoittaja on Sammonkadun konttorissa jo toista kesää viihtynyt kesätyöntekijä ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Äitiyslomalta takaisin työelämään

Rauhalliset ja venyvät aamut, jatkuva siivoaminen ja sylin tarjoaminen. Nuo ajatukset tulevat ensimmäisenä mieleen lasten kanssa kotona viettämästäni 2,5 vuodesta. Totta kai päiviin kuului myös paljon riitojen selvittelyä ja leikkimistä, laulamista sekä pukemista. Kuravaatteet, välivaatteet, ulkovaatteet, sisävaatteet, märät vaatteet ja siistit vaatteet. Niiden kanssa pelasin ja pelaan toki edelleen koko ajan. Nöyrimmät kiitokseni osoitan meidän kuivausrummulle.

Elämä kotona lasten kanssa oli ihanaa, mutta samalla paikka paikoin hermoja raastavaa. Hermoja raastoi usein myös pikaisesti tililläni pyörähtäneet muutaman euroset, joita sinä aikana ”tienasin”. Olin kyllä säästänyt töissä olessani äippälomaa varten, mutta jatkuva haluni muutokseen ja rakkauteni puutarhaa kohtaan söivät säästöni kovin nopeasti.

Säästäminen siinä ”lomaillessani” oli koko ajan käynnissä, toki kovin pienimuotoisesti, mutta tärkeänä sitä pidin silti, koska tuleva pieni eläkkeeni kärsi ison kolauksen, kun olin kotona yli kaksi vuotta. Mutta rehellisyyden nimissä voin kertoa, että ne säästöön menneet roposet eivät kyllä minun eläkepäiviä näe.

Eli nyt kun kuulun taas palkansaaja talouden piiriin, niin säästäminen alkaa todenteolla.

Edellä mainitsin kaikkia erilaisia vaatekertoja joiden kanssa pikkulasten vanhemmat viettävät aikaansa. Ja toinen rehellinen fakta on se, että kaikki mikä on tarkoitettu lapsille, on kallista. Tänä päivänä tosin moni lastenvaate vaihtaa käytettynä omistajaa pientä korvausta vastaan. Ja se on tietenkin varsin hyvä asia monelta kantilta katsottuna. Itse olen kuitenkin usein muistanut tukea Suomen kansantaloutta ostamalla vaatteet uutena.  Mutta varsinkin viisi vuotiaalle pojalle on järkevämpää ostaa käytettynä vaatetta ja kenkiä, kuin tukea kansantaloutta, koska kaikki rikkuu n. 4,5 viikon sisällä. Polviliuku ja kengän kärjillä pyöräillessä jarruttaminen on parasta mitä voi olla, ainakin sen vaatteen käyttäjän mielestä, ja ehkä vain ja ainoastaan hänen mielestä. Olen siis sekakäyttäjä, ostan sekä uutta, että vanhaa.

Ne rahat jotka säästän tietyillä vaatehankinnoilla aion nyt, kun se on taas mahdollista, laittaa lapsille säästöön. Vaikka ensiarvoisen tärkeää on säästää omia reissuja (ai niin ja sitä eläkettä) varten, niin katson myös hieman nenääni pidemmälle ja säästän lapsien ajokortteja ja ylppäreitä ajatellen heillekin kuukausittain.

Rahastosäästäjä olen ollut jo vuosia. Aloitin sen siitä mitään ymmärtämättä jo ennen kuin tulin pankkiin töihin. Se on tällaiselle rahan liikkeelle saavalle ihmiselle hyvä tapa, koska sujahtaa säästöön ihan itsellään ja mikä parasta, sieltä saa hyvää tuottoa lyhyelläkin aikavälillä. Joskus meinaan säästöaika ei ehtinyt pitkäksi venyä, kun piha piti kääntää uusiksi ja tai pikkuinen autoni vaati remonttia. Onnekseni kuitenkin olin säästänyt.

Lapsien kohdalla vaatteet ei suinkaan ole se ainut kuluerä. Päivähoitomaksut vievät mukavan osan kuukausituloista, samoin harrastukset jotka alkavat olemaan jo `hyvissä hinnoissa` vaikka esikoisemme on vasta viisi vuotias. Vaipatkin maksavat aika paljon ja niistä poisoppiminen onkin tämän vuoden yksi tärkeimmistä ”säästötavoitteistamme” kaksivuotiaan tyttömme kanssa.

Meillä nämä kaksi pienokaista säästävät kummatkin omalla tyylillään. Esikoinen vie possuunsa heti kolikot jotka löytää pöydältä. Toinen possunsa ruokkija on vaari, jonka taskuja hän kilistelee silloin tällöin käsi ojossa. Tapansa kullakin, pääasia, että säästää. Pienempi ei vielä ihan ole ymmärtänyt säästäminen perimmäistä ajatusta, mutta minun lompakolla hän vierailee usein, ehkä hänellä siis joku tuntuma aiheeseen kuitenkin on.

No, yhtä kaikki, lapset kuluttaa siinä missä aikuisetkin, me aikuiset vaan pystymme hallitsemaan kulutustamme ja yksi hyvä keino siihen on säästäminen. Muotoja on monia, kullekin varmasti löytyy se oma tapa.

Annamari Yläpoikelus

 

 

.

 

 

 


Kirjoi
ttaja on perhevapaalta juuri palannut palveluneuvoja Kauppakadun konttorista. Lasten- ja puutarhanhoidon ohella hän nauttii kirjoittamisesta myös vapaa-aikana

Raha muuttaa muotoaan

 

Asiat olivat vallan toisin Suomessa 100 vuotta sitten – ja myös 35 vuotta sitten, jolloin itse aloitin pankkityöni kesätyttönä. Pankissa ei ollut esimerkiksi tietokoneita vaan manuaalisesti kirjattiin asioita ja asiakkaiden tilityksiä. Jokainen kävi hoitamassa laskunsa pankkikonttorissa ja jonot olivat pitkiä, samoin kassatiskit.  Pankkikirjoihin kirjoitettiin käsin saldot ja jos kyseessä oli säästeliäs asiakas, meni saldon kirjoittamiseen helposti yksi sivu, sillä saldo kirjoitettiin kaunokirjaimin. Säästökirjoihin liimattiin panot täysinä satasina niin kutsutuilla kuittausmerkeillä. Tätä kirjoittaessa kaikki tuo kuulostaa kieltämättä aika antiikin aikaiselta touhulta.

Rahamaailman muutokset ovat tuoneet mukanaan myös harmia; rahan arvo on hämärtynyt ja turhan moni on haksahtanut esimerkiksi pikavippeihin ja rahapeleihin. Ulosottojonot ovat pidentyneet ja osittain tästä syystä myös mielenterveysongelmat lisääntyneet.

Maailma on muuttunut ja muuttuu edelleen. Osa ihmisistä ei pysy muutoksissa mukana. Itse olen onnellinen, ettemme omassa työpaikassani pankissa ole huimasta muutosvauhdista huolimatta unohtaneet asiakasta eli ihmistä. Pankinjohtajana saan perehtyä asiakkaan ja koko perheen talouteen huolellisesti ja suunnitella yhdessä heidän kanssaan parempaa taloudellista tulevaisuutta. Nuorten ja pankissa vierailevien koululuokkien kanssa saan käydä monia antoisia keskusteluja rahasta ja rahankäytöstä.

Jokaisella on omat lähtökohdat talousasioiden hoitamiseen ja esimerkiksi kaikilla senioreilla ei ole mahdollisuutta opetella nykytekniikkaa. Saan olla ylpeä isästäni, joka kaikista oletuksistani huolimatta hankki muutama vuosi sitten tietokoneen ja opetteli käyttämään sitä. Hyvä Seppo 78 vee!

Seppo ei siis enää jonottele pankin tiskillä. Tästä huolimatta kaikki eivät ole Seppoja eikä seppiä syntyessään, joten onneksi voimme palvella ja auttaa jokaista nykyistä ja uutta asiakasta ikään katsomatta.

Selkokielinen apu on tervetullutta, esimerkiksi ensiasunnon hankintaan tai säästämisen eri tapoihin liittyvissä kysymyksissä, myös nuoremmille. Tiedän kokemuksesta, että kun ihminen oppii uutta, se lisää mielihyvää ja nostaa itsetuntoa. Pankissakin opiskellaan uusia asioita ja säädöksiä viikoittain pysyäksemme mukana muutosten vauhdissa. Omaan ja läheisten talouteen kannattaa panostaa ja kysyä tarvittaessa apua pankin asiantuntijalta.

Muistetaan elää tässä ja nyt, mutta otetaan huomioon myös huominen päivä. Mukavaa ja taloudellista syksyä kaikille.

Riitta Iiponen

Kirjoittaja toimii Aito Säästöpankin Ylöjärven konttorin pankinjohtajana. Kirjoitus julkaistiin ensimmäisen kerran Suur-Tampere-lehden kolumnina

Käytetyn asunnon ostaja tekee ostopäätöksen entistä harkitummin

Omaa asumisen unelmaa voi tänä päivänä toteuttaa monin eri tavoin Suomessa. Oman kodin omistaminen ei ole enää kaikille meille se juttu. Myös asunnon ostopäätökseen vaikuttaa yhä useampi seikka. Uuden ja vanhan asunnon hintaeron kaventumisen seurauksena uudesta asunnosta on tullut varteenotettava vaihtoehto myös nuorelle ensiasunnon ostajalle. Suomen asuntomarkkinat elävät ison murroksen aikaa.

Jos ennen vain harvoilla oli varaa hankkia uusi asunto ja käytetty asunto ostettiin hinnan vuoksi, nyt on mahdollista hankkia uusi koti lähes samalla hinnalla ja kohtuullisilla asumiskustannuksilla. Yhä useampi voi tehdä tämän valinnan – ja tekeekin. Uudiskohteiden kauppa käy Suomessa tällä hetkellä todella kuumana. Siihen on monia syitä, ei yksistään hinta.

Uudet asunnot rakennetaan tänä päivänä selvästi pienemmiksi kuin aikaisemmin. Uusien kolmioiden keskikoko on n. 65 m², kaksioiden n. 40–45 m² ja yksiöiden n. 25 m². Totta kai, kun neliöitä on vähemmän, myös hinta on edullisempi. Uusien asuntojen kaupassa tontilla on merkittävä vaikutus hintaan. Osassa tontti sisältyy kauppahintaan. Osassa ostaja voi valita, lunastaako hän oman tonttiosuutensa oston yhteydessä vai maksaako sitä vastikkeessa. Lunastushinnat ovat usein hyvin korkeita.

Asuntomarkkinamme ovat murroksessa ja perinteet asumiskulttuurissamme muuttumassa. Paikkakuntakohtaiset erot ovat entistä suurempia. On kasvupaikkakuntia, joissa on huutava pula asunnoista ja paikkakuntia, joissa kauppa on täysin jumissa negatiivisen muuttovirran vuoksi. Kodilta myös toivotaan erilaisia asioita kuin ennen. Sauna esimerkiksi ei ole enää jokaisen oman kodin ostajan haave, eikä niitä rakenneta automaattisesti kaikkiin uusiin asuntoihin. Myös tilan merkitys näyttää pienentyneen, ehkä kierrätyksen ja KonMari-trendin myötä. Ihmiset haluavat mieluummin eroon tavarasta kuin lisää sitä.

Käytetyn asunnon ostaminen huolettaa yhä useampaa ostajaa

Käytettyjen asuntojen kauppa on kasvanut tänä vuonna ennusteita hitaammin. Kevään lievän notkahduksen jälkeen heinäkuussa päästiin kuitenkin jo plussan puolelle, ja syksy näyttäisi alkaneen kevättä selvästi virkeämmin. Hyvät talousnäkymät ja ennätysmatalana jatkuva korkotaso tukevat asuntokaupan maltillista kasvua.

Ihmiset ovat entistä varovaisempia ostopäätöksissään. Moni on alkanut empiä vanhan asunnon ostamista ikävien yllätysten pelossa. Ei ihme, sillä home- ja kosteusvauriot, asunto-osakeyhtiöiden amatöörihallitusten osaamattomuus ja kertynyt korjausvelka ovat tapetilla mediassa lähes päivittäin. Enää ei ostopäätöksen kannalta ole niin ratkaisevaa, onko putkiremontti jo tehty vai vasta tulossa. Tärkeämpää ostajalle on varmistua siitä, että hyväkuntoisen asunnon lisäksi myös yhtiötä on hoidettu asianmukaisesti, eikä korjausvelkaa ole päässyt kertymään.

Uusien asuntojen ostobuumin ja vuokralla asumisen yleistymisen yhtenä syynä voi olla myös poikkeuksellisen kova yleisten asumiskustannusten nousu viime vuosina. Veronkiristyksillä omistamisesta on tehty Suomessa koko ajan kalliimpaa. Ja taas toisaalta asunnon ostosta lainarahalla entistä vaikeampaa. Lainaehtoja on kiristetty. Keikkatyöläiset tai määräaikaisessa työsuhteessa olevat eivät saa välttämättä asuntolainaa ollenkaan.

Väittäisin, että tänä päivänä uutta kotia etsivät haluavat ostaa unelmien sijaan realismia. Varmuus vanhan asunnon ja yhtiön hyvästä kunnosta on mitä parhain myyntivaltti.

 

Jukka Rantanen.pngJukka Rantanen

Kirjoittaja on Sp-Koti Oy:n toimitusjohtaja. Sp-Koti on Säästöpankkiryhmään kuuluva kiinteistönvälitysketju, joka toimii franchising-pohjalta ja palvelee asiakkaita yli 55 toimipisteessä eri puolilla Suomea.

Pankki – uuden yrittäjän kumppani

Mitä tarvitaan kun lähtee hakemaan pankista lainaa uuden yrityksen ostamiseen?

Valkeakoskilaisille Ville RannalleJesse Forsströmille sekä Jussi Halisevalle selvisi nopeasti, että jonkinlaista realisoitavaa vakuutta tulisi pankkilainan vastineeksi löytyä. Monen vuoden kokemus ravintola-alalta, mallikkaasti hoidetut esimiestehtävät isoissa ketjuissa, taikka yksityiskohtainen liiketoimintasuunnitelma eivät tuntuneet merkitsevän paljoakaan, kun miehet anoivat pankista lainaa tamperelaisen ravintola Mallashovin ostamista varten.

– Meidät naurettiin ulos lainaneuvottelusta, Ranta tiivistää.

Jostain syystä, Valkeakosken Aito Säästöpankin pankinjohtaja Marko Vahos kuitenkin suhtautui nuoriin miehiin erilaiselle asenteella.

– Minut vakuutti jätkien tulevaisuuden visio. Heillä oli selkeä näkemys siitä, mitä aiotaan tehdä ja miten tämä toteutetaan. He olivat tosissaan.

Näin sai alkunsa Rannan, Forsströmin ja Halisevan omistaman ravintola Mallashovin, sekä heidän ja Aito Säästöpankin välinen pankkisuhde.

”Täällä uskaltaa sanoa, etten nyt ymmärtänyt”

Ville Rannan mukaan Aito Säästöpankin aitous näkyy siinä, ettei asiakkaan siellä tarvitse esittää ymmärtävänsä kaikkia pankkialan kiemuroita.

– Markolle uskaltaa suoraan sanoa, että hei nyt en tiedä mitä kannattaisi tehdä ja silloin hän auttaa ja selittää aina tarvittaessa uudelleen.

Mallashovi

Vahos kertoo suomentavansa pankkikielen asiakkailleen.

– Keskustellaan rauhassa ja varmistetaan, että me molemmat ymmärrämme toisiamme, puolin ja toisin, Vahos täsmentää.

Vahoksen ja Mallashovin omistajien tapaamiset ovat sisältäneet paitsi pankkineuvoja, myös yritystoimintaan liittyvää sparraushenkistä keskustelua. Luottamus on punnittu erityisesti tilanteissa, joissa Vahos on neuvonut miehiä odottamaan parempaa hetkeä uudistusten tekemiseen. Tiukan asian lisäksi tapaamisissa käydään myös läpi muut kuulumiset ja tietysti nauretaan.

– Kyllä siinä tiettyä huumoria pankkimieheltä tarvitaan, kun kolme jätkää lähtee perustamaan baaria ja pitäisi ymmärtää mistä sellaisessa liiketoiminnassa on kysymys, Ranta nauraa.

Ranta on viihtynyt Aito Säästöpankin yritysasiakkaana niin hyvin, että vaihtoi myös henkilökohtaiset pankkiasiansa saman katon alle.

– Soitin kaikki sukulaisetkin läpi, että kannattaa vaihtaa tähän pankkiin ja niinhän he tekivätkin, Ranta virnistää.

Lopuksi hän tiivistää oman kokemuksensa Aito Säästöpankista:

– Täällä ei katsoa pelkkiä lukuja, vaan myös sitä ihmistä ja hänen tulevaisuuttaan.

Artikkelin kirjoittaja on Heta Tuppurainen Aamulehden sisältömarkkinointitiimistä. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Valkeakosken sanomissa.

Kesätöissä aidossa pankissa

Neljä kuukautta sitten oli kylmä maaliskuu. Silloin olin liiketalouden opintojeni työharjoittelun puolessa välissä ja minulle oltiin juuri ilmoitettu, ettei työsopimustani harjoittelupaikassa jatketa enää kesän yli. Siitä alkoi ahdistuksen ja pelon täytteinen kesätöiden haku, jonka kyytipoikana oli ääni takaraivossa: ”Mitä jos kukaan ei palkkaa mua kesäksi?”

Kuukaudesta itsestään en muista juuri muuta kuin pimeät, kylmät illat ja loputtomat kesätyöhakemukset, joita väkersin joskus jopa yöhön asti. Joka päivä tarkistin sähköpostin ja pelkäsin olevani liian myöhässä kesätöiden hakemisessa. Asia ei kuitenkaan ollut niin, sillä lopulta minulle tarjottiin jopa neljää eri kesätyöpaikkaa. Näistä ylivoimaisin oli tarjous Aito Säästöpankista, jonka otin kiljuen vastaan vaatekaupassa töissä viettämieni vuosien jälkeen. Tässä sitä sitten ollaan neljä kuukautta myöhemmin – Aito Säästöpankin Ylöjärven konttorin kassatiskin ääressä, palvelemassa asiakkaita sekä kasvotusten että puhelimitse.

Välillä mietin itsekseni, kuinka hienoa on työskennellä pankissa. Pankkiin hakeminen ei nimittäin ollut minulle mikään itsestäänselvyys. Halusin kuitenkin kokeilla jotain uutta, haastavampaa työtä. Olin myös kuullut paljon hyvää pankkityöstä kavereiltani, joista suurin osa suoritti harjoittelunsa juurikin pankissa.

Pitkän harkinnan jälkeen päätin koittaa onneani juuri Aito Säästöpankin suhteen, sillä koin kyseisen pankin olevan minulle sopivin. Pankki on asiakaslähtöinen ja panostaa asiakaskokemukseen. Minulle on tärkeää, että asiakas kokee itsensä tervetulleeksi ja lähtee tyytyväisenä kotiin.

Olen nyt viettänyt kuukauden päivät Ylöjärven konttorissa. Työpäiväni ovat sisältäneet uuden oppimista, mukavia asiakkaita sekä paljon kahvia. Työ on ollut todella mieluisaa ja sisältänyt sopivasti haasteita. Olen saanut jo nyt niin paljon irti tästä työstä, etten malta edes odottaa mitä loppukesä tuo tullessaan!

Pankkityössä minua erityisesti miellyttävät säännölliset työajat ja aina auttavat työkaverit, jotka ovat tämän työn helmiä. Jo lyhyessä ajassa huomaan oppineeni paljon pankkimaailmasta, esimerkiksi säästämisestä ja sijoittamisesta. Ymmärrän nyt paremmin sijoittamisen mahdollisuudet, jotka ovat muuten todella monipuoliset! Osa saamistani opeista on auttanut minua myös siviilielämässä. Paljon on vielä opittavaakin. Olen kuitenkin kärsivällinen ja uskon, että kesän lopussa olen vieläkin viisaampi.

Kesätyöni Aito Säästöpankissa jatkuu elokuun loppuun saakka. Toivon tietysti, että saan jatkaa täällä työskentelyä kesän jälkeenkin.Ylöjärvi_Salonen_Emilia

Emilia Salonen

Kirjoittaja on liiketalouden opiskelija, joka viettää ensimmäistä pankkikesäänsä Aito Säästöpankin Ylöjärven konttorissa.

Kolmas pankkikesä

Jälleen se sieltä tuli, nimittäin kesä, mikä omalla kohdallani tarkoittaa paluuta tuttuun ja turvalliseen Lielahden konttoriin. Olen kolmannen vuoden kesätyöntekijä Aito Säästöpankissa. Konttorimme asiakkaille alan olla tuttu kasvo, sillä olen tehnyt töitä myös vuoden ympäri opintojeni ohella. Opiskelen päätoimisesti hallintotieteitä Tampereen yliopistossa. Sivuaineena teen opintoja myös kauppatieteiden puolelta, joten pankkiala tukee opintojani erinomaisesti.

Pankkiuran alkuun ajauduin keväällä 2015 opiskellessani liiketaloutta Tampereen ammattikorkeakoulussa. Nokian konttorin johtaja Mikko Haverinen oli tuolloin kertomassa Portti työelämään -tapahtumassa Aito Säästöpankista työpaikkana. Mikon esitys inspiroi minua ja oikeastaan päätin siltä istumalta, että tuonne haluan päästä kasvattamaan kokemusta työelämästä. Suureksi onnekseni työhakemukseni tuotti tulosta, ja pääsin aloittamaan kesätöissä Lielahden konttorissa.

Ensimmäinen kesäni hujahti ohi vauhdilla, alituisesti uutta oppiessa ja työympäristöön tutustuessa. Minulla on ollut erittäin lämmin olo tulla töihin alusta asti. Minut otettiin vastaan välittömästi työyhteisön jäsenenä, eikä vain väliaikaisena tyyppinä. Asiakkaat kohtasin alusta asti ilolla, ja uskaltaisin sanoa, että myös asiakkaat ovat kohdanneet minut hymyissä suin. Askel askeleelta opin kassatyöskentelyn sekä sen ohella myös muita työtehtäviä.

Minulle jäi ensimmäisestä pankkikesästäni tunne, että haluan oppia, kokea ja nähdä vielä paljon lisää. Vaikka opintopolkuni kääntyi hieman eri suuntaan liiketaloudesta, asetin itselleni päämääräksi ottaa kaiken ilon ja opin irti ajastani Aito Säästöpankissa. Imin tietoisesti informaatiota ympäristöstäni ja pyysin kollegoilta tehtäväksi erilaisia töitä.

Kaiken uuden opin lisäksi olen ollut onnellisessa asemassa siinäkin suhteessa, että konttorimme ilmapiiri on avoin, toisia kannustava ja koen yhteisömme olevan tiivis. Olen kasvanut palveluneuvojana, työntekijänä sekä työkaverina. Minua ei ole kertaakaan jätetty yksin ratkomaan haasteita, ja olen aina saanut apua sitä pyydettäessä.

Aikaisempien kesien kokemus sekä kollegojen pyyteetön tuki on siivittänyt pankkiurani kolmanteen kesään. Tänä kesänä kassan lisäksi olen ottanut haltuun asiakasneuvottelujen salat. Pääasiassa käyn niin nykyisten kuin potentiaalistenkin asiakkaiden kanssa läpi päivittäisasiointia sekä säästämis- ja sijoittamispuolta. Olen asettanut itselleni tavoitteeksi oppia joka päivä jotain uutta ja hoitaa jokaisen asiakaskohtaamisen henkilökohtaisesti, kohtaamalla ihmisen ihmisenä. Yliopistolla olen oppinut teoreettista puolta rahoitusalasta, mutta ihmisten kanssa toimimiseen olen kasvanut työn kautta. Miellän pankkimme paikaksi, johon asiakkaan on helppo tulla ja asiakkaalla on olo, että hänen asiansa todella tulee hoidetuksi.

Ken tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja mikä minun kulkusuuntani tulee olemaan. Nykyisten opintojeni suhteen voi olla, että ajaudun työmaailmassa toisenlaisiin hommiin. Toisaalta voi olla, etten maltakaan lähteä täältä. Siitä kuitenkin voin olla varma, että tämä kesä on antanut minulle sellaista tietämystä, jota ei luentosaleissa opita. Haluan oppia rahoitusalasta vielä lisää ja kehittyä asiantuntijana. Yleisesti ottaen olen äärimmäisen kiitollinen tästä työpaikasta, näistä työkavereista sekä tästä pankista. En äkkiseltään keksi parempaa ponnahduslautaa tulevaisuuden haasteisiin.Neea Loimuvirta

Neea Loimuvirta

Kirjoittaja on hallintotieteiden opiskelija, joka viettää parhaillaan kolmatta pankkikesäänsä  Aito Säästöpankin huipputiimissä.